OPETTAJAN TYÖELÄMÄÄN SIIRTYMINEN:

Lastarit ry selvitti vastauksia työelämään siirtymisessä opiskelijoita mietityttäviin kysymyksiin.

Postaus sisältään koonnin Opetusalan ammattijärjestön eli OAJ:n valmistuvien opettajien infotilaisuudesta.

 

1. Valmistumisen lähestyessä on syytä miettiä ammattijärjestöön liittymistä:

 

http://www.lastentarha.fi/cs/ltol/etusivu

http://www.oaj.fi/cs/oaj/etusivu

 

2. OAJ:n tiedotteet valmistuville opettajille:

 

  • Tietoa esimerkiksi työn hakemisesta, virka- ja työehtosopimuksista, palkoista, lomista, työttömyyskassasta…

https://www.oaj.fi/cs/oaj/valmistuvien%20infot

 

3. Kiinnitä näihin huomiota, kun teet työsopimusta:

 

  • Ammattinimike ja siihen kuuluvat työtehtävät 
  • Palkka (lastentarhanopettajan vähimmäispalkka 2343,69 e)
  • Työaika
  • Työtuntimäärä
  • Tarkista työehdot. Toisinaan ilmenee tapauksia, jolloin työnantaja on asettanut sopimuksessa erikoisia vaatimuksia, kuten yritysorganisaation toimintatapoihin liittyvää vaitiolovelvollisuutta. Jos allekirjoitat nämä vaatimukset, olet silloin myös sitoutunut noudattamaan niitä.)
  • Vaadi koeaika. Koeajan aikana sinun on mahdollista selvittää, vastaako työ käytännössä työsopimuksessa sovittuja asioita. Koeajan aikana työntekijän on mahdollista purkaa työsopimus ilman irtisanomisaikaa. Yleensä kunnat käyttävät 4kk koeaikaa, yksityisten organisaatioiden kanssa koeajasta on syytä keskustella tapauskohtaisesti.

 

HOX! Työnantajaa on syytä pyytää kertomaan ja selittämään, miten virkaehtosopimus toteutuu omassa työsopimuksessasi.

 

4.Mitä tehdä, jos työyhteisössä ilmenee ongelmia? 

 

  • Keskustele asiasta aina ensin työyhteisösi ja esimiehesi kanssa.
  • Keskustele asiasta työsuojeluvaltuutetun kanssa.
  • Ota yhteyttä luottamusmieheen, jolta asiasta voi kysyä luottamuksellisesti.
  • Jos kuulut Opettusalan ammattijärjestöön, voi asiasta lähestyä OAJ:n paikallisyhdistystä. He neuvovat, miten asiaa voi lähteä ajamaan liiton kautta.

HOX! Ongelmia tulisi kyetä ratkomaan työsuhteen aikana. Jos työsuhde on jo loppunut, on asioihin jälkikäteen puuttuminen haasteellista.

 

5.Yleisiä haasteita lastentarhanopettajan työssä: 

 

  • Opettajan työnkuvaan liittyvät erimielisyydet.

Lastentarhanopettaja on vastuussa lapsiryhmässään toteutuvasta pedagogiikasta, joten siihen liittyvät tehtävät ovat työn keskiössä. Lähtökohtaisesti opettajan perustyö on kunnilla sama, mutta kuntakohtaisia linjauksia on tehty paljon esimerkiksi lasten läsnäololistojen ja ruokatilausten käytännön toteuttamisesta. On tärkeää, että omasta työnkuvasta sovitaan esimiehen kanssa ennen työsopimuksen allekirjoittamista.

Lisää tietoa lastentarhenopettajan työtehtävistä ja osaamisesta:

https://www.oaj.fi/cs/oaj/Varhaiskasvatus%20ja%20esiopetus1

http://www.lastentarha.fi/cs/ltol/Osaaminen

 

  • SAK-ajan toteutuksen haasteet.

Enää ei ole asianmukaista puhua opettajan suunnitteluajasta, vaan suunnittelusta, arvioinnista sekä kehittämisestä eli SAK-ajasta.

Lisää tietoa:

https://www.kt.fi/sopimukset/ohjeet/kvtes/erityismaarays-lastentarhanopettajan-tyoaika

http://www.oaj.fi/cs/oaj/Uutiset?contentID=1408920980600

 

  • Suhdelukujen toteutumisen haasteet. 

Opettajana ja varhaiskasvatuksen pedagogina vastuu ryhmän pedagogisesta toiminnasta ja lasten hyvinvoinnista. Mikäli suhdeluvuista poiketaan jatkuvasti, tulee olla yhteydessä esimerkiksi omaan luottamusmieheen, OAJ:n paikallisyhdistykseen tai kuntansa palveluohjaukseen.

Tietoa suhdelukujen toteutuksesta:

https://www.oaj.fi/cs/oaj/paivakotien%20lapsiryhmat

 

6. Varhaiskasvatuslaista

 

  • Työyhteisöissä käydään paljon keskustelua tulevasta varhaiskasvatuslaista, jonka on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2018. OAJ ajaa lain uudistamisessa selkeyttä henkilöstön nimikkeisiin, kelpoisuuksiin, henkilöstörakenteisiin, erityisopetukseen, johtamiseen, ryhmäkokoihin ja vuorohoitoon.

Lisää tietoa varhaiskasvatuslaista ja siihen liittyvistä OAJ:n tavoitteista:

https://www.oaj.fi/cs/oaj/varhaiskasvatuslaki

Mainokset

Lastarit ry kannattaa hallituksen esitystä varhaiskasvatuslaiksi

Valtioneuvoston esitys varhaiskasvatuslaiksi;

 

image001

 

Asettaa lapsen edun keskiöön

Tutkimustulokset osoittavat korkeatasoisen varhaiskasvatuksen merkittävät positiiviset vaikutukset lasten tulevaan koulupolkuun ja myöhempään elämään. On hyvä, että nämä tutkimustulokset on otettu varhaiskasvatuslain lähtökohdaksi ja suomalaisen varhaiskasvatusjärjestelmän kehittämisen tueksi.

 

Vahvistaa varhaiskasvatuslain tavoitteiden mukaista pedagogiikkaa varhaiskasvatuksessa

Vuoden 2015 varhaiskasvatuslain pedagogiset tavoitteet ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet korostavat pedagogiikkaa ja edellyttävät opettajakoulutuksen suorittaneita jokaiseen lapsiryhmään. Esitys siitä, että varhaiskasvatuksen opettaja ovat jatkossa kasvatustieteen kandidaatteja on kannatettava. Varhaiskasvatuksen opettajakoulutus keskittyy jatkossa yliopistoihin muun opettajakoulutuksen yhteyteen, tämä vahvistaa yhtenäistä koulutusjärjestelmää.

 

Panostaa henkilöstön osaamiseen: selkiyttää henkilöstörakennetta ja nimikkeitä ja hyödyntää erilaista osaamista lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tueksi

Tutkimustulokset osoittavat yksiselitteisesti, että henkilöstön koulutuksella ja varhaiskasvatuksen laadulla on selvä yhteys. On keskeistä, että henkilöstön nimikkeet selkeytetään, jotta koulutuksen tuomaa osaamista pystytään kohdentamaan tarkoituksenmukaisesti lapsen kehityksen ja oppimisen edistämiseksi. Tämä on moniammatillisen yhteistyön ja yhdenmukaisen varhaiskasvatuslaadun kannalta välttämätöntä.

 

Edellyttää kasvatustieteen maisterin tutkintoa päiväkodinjohtajalta

Päiväkodin johtajuus on muuttumassa yhä enemmän pedagogiikan ja työntekijöiden pedagogisen toiminnan johtamiseksi ja suunnitteluksi. Päiväkodin johtajalla tulee olla kasvatustieteen maisterin tutkinto, kuten perusopetuksen rehtoreilla on.

 

Nostaa varhaiskasvatuksen laadun kansainväliselle tasolle

Kansainvälisten linjausten mukaan päiväkotien henkilöstöstä korkeakoulutettujen osuus tulisi olla vähintään puolet. Korkeakoulutettujen määrän lisääminen henkilöstöstä ei vähennä heidän päivittäistä läsnäoloaan päiväkotien arjessa, vaan linjaus on paluu 1990-luvun alun päiväkotien henkilöstörakenteeseen. Tutkimustulosten mukaan korkeammin koulutetut ovat sensitiivisempiä lasten tarpeille ja yliopistollinen opettajakoulutus näkyy laajempana osaamisena muun muassa lapsen tuen tarpeiden havaitsemisessa. Esitys nostaa korkeammin koulutettujen osuutta on askel oikeaan suuntaan, erityisesti nyt kasvavien tehtävien ja osaamisvaatimusten muutosten yhteydessä.

 

Sisältää suunnitelman varhaiskasvatuksen pitkäjänteiselle kehittämiselle ja edistää varhaiskasvatuksen kehittämistä osana lasten koulutuspolkua

Pitkä siirtymäkausi antaa hyvin aikaa henkilöstörakenteen muutoksille. Varhaiskasvatuslaki kytkee varhaiskasvatuksen kokonaan osaksi koulutusjärjestelmää, joka luo koulutuksellisen jatkumon varhaiskasvatuksesta, esiopetukseen ja perusopetukseen. Tämä luo koulutuksellista tasa-arvoa.

 

LASTENTARHANOPETTAJA: TULE TEKEMÄÄN HISTORIAA

27.4.2018 on luvassa Suomen historian suurin kollektiivinen ja laaja palkankorotusesitys.

Lastentarhanopettaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja,

Ei leikkirahaa – kansanliikkeen aktiivit ovat tuottaneet valmiin materiaalin palkankorotusesitykseesi. Materiaalit on tarkoitettu kaikille lastentarhanopettajille, joilla on voimassaoleva työsuhde: Vakituinen, äitiyslomalainen, sijainen, määräaikainen, epäpätevä, tule mukaan! Materiaalit löydät oheisista linkeistä.

Tulosta ja perehdy materiaaleihin huolella! Täytä ja palauta ohjeen mukaan lähimmälle esimiehellesi perjantaina 27.4.2018. Olet mukana tekemässä historiaa!

Koskaan aikaisemmin ei tiettävästi yksittäinen ammattiryhmä ole esittänyt näin kollektiivista ja valtakunnallista palkankorotusvaatimusta samanaikaisesti. Levitäthän sanomaa kollegoillesi kaikkialla!

Ei leikkirahaa -yhteisö haastaa sinut myös kuvahaasteeseen: Ota itsestäsi kuva, jossa pitelet ei leikkirahaa -kylttiä ja julkaise kuva omalla somekanavallasi (Facebook, Instagram, Twitter). Kuvan yhteydessä käytä hashtagejä #eileikkirahaa #palkkataistelu #palkkatasaarvo #kolmetonnia. Kutsu kuvahaasteeseen mukaan myös ystäväsi, perheesi ja kollegasi ja vaikka naapurisi! Täytetään some eileikkirahaa -kuvilla!

On aika nostaa naisvaltaisia aloja palkkakuopasta ala kerrallaan! Ei enää leikkirahaa!

Lastentarhanopettajan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan saatekirje:
https://bit.ly/2H8hYit

Lastentarhanopettajan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan palkankorotusesityksen ohjeistus:
https://bit.ly/2HoAgLF

Lastentarhanopettajan palkankorotusesitys (kunnallinen):
https://bit.ly/2qDzyjJ

Lastentarhanopettajan palkankorotusesitys (yksityinen):
https://bit.ly/2J5kFxz

Varhaiskasvatuksen erityisopettajan palkankorotusesitys:
https://bit.ly/2Haqygg

Lastentarhanopettajan suunnitteluaika muuttuu SAK-ajaksi

Toukokuusta 2018 lähtien lastentarhanopettajan työaikaan sisältyy SAK-aika. SAK-lyhenne tulee sanoista suunnittelu, arviointi ja kehittäminen. SAK-aika tulee olemaan 13% (= n. 5h) opettajan työajasta, ja se tulee käyttää lapsiryhmän ulkopuoliseen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvatustyön suunnitteluun, arviointi- ja kehittämistehtäviin sekä esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen. Jatkossa puhutaan ei siis opettajan SAK-ajasta, ei suunnitteluajasta.

Tiivistelmä SAK-ajan käytöstä:

– Prosenttiosuus koskettaa pelkästään opettajan omaa suunnittelua ja suunnitelmien laatimista
– Osa työajasta voidaan käyttää esimiehen tarkempien ohjeiden mukaan työpaikan ulkopuolella.
– Voidaan tehdä työpaikalla vain, jos on siihen sopivat tilat, välineet ja työrauha
– Tämän lisäksi on kulloinkin varattava riittävä aika lasten vanhempien tapaamisiin sekä
moniammatilliseen- ja asiantuntijayhteistyöhön
Tiimipalaverit eivät ole suunnitteluaikaa

HOX! SAK-aikaa ei tule toteuttaa esiopetusajan päällä.

Opettajaa suositellaan kirjaamaan ylös oma SAK-aikansa, jotta hän pystyy osoittamaan, miten ajan käyttää ja miten se riittää työhön sisältyvien SAK-tehtävien toteuttamiseen.

 

 

Lastareiden työelämäyhteistyöorganisaatio, OAJ:n Oulun paikallisyhdistys, on julkaissut kannanoton SAK-ajasta:

 

UUDEN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MUKAISET LASTENTARHANOPETTAJIEN SUUNNITTELU-, ARVIOINTI- JA KEHITTÄMISAJAN MUUTOKSET JA PAIKALLINEN OHJEISTUS OULUN KAUPUNGISSA
1.5.2018 voimaan tulevan työ-ja virkaehtosopimuksen mukaan lastentarhanopettajan viikkotyöajasta (38h45 min.) vähintään 13 % eli 5h varataan lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin. Suunnitteluajan käyttö tulee ohjeistaa paikallisesti yhtenäisten käytäntöjen varmistamiseksi. Pyydämme, että työnantajan ohjeistuksessa otetaan huomioon seuraavat suunnittelu, – arviointi- ja kehittämisajan muutosta koskevat sovellusohjeet.

1. Suunnittelu-, arviointi ja kehittämisaika (SAK-aika) varataan yksikön sekä oman lapsiryhmän pedagogisen toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen sekä toiminnan valmisteluun. Lisäksi lastentarhanopettajan moniammatilliseen yhteistyöhön käytettävä työaika tulee varata SAK-ajan lisäksi.

2. Kun lastentarhanopettaja tekee virkaehtosopimuksen mukaisia, SAK-aikaan liittyviä tehtäviä lapsiryhmän ulkopuolella, hän ei voi olla samanaikaisesti vastuussa lapsiryhmästä. Tästä syystä on tarkoituksenmukaista, että työaika sijoitetaan ennen tai jälkeen lapsiryhmässä tehtävää työaikaa.

3. Osa suunnitteluajasta voidaan sopimuksen mukaan tehdä työpaikan ulkopuolella. Suunnitteluaika merkittävä työvuorolistoihin siten, että tämä on tosiasiallisesti mahdollista. Työpaikan ulkopuolella tehtävän työn määrä sovitaan esimiehen kanssa.

4. Mikäli osa suunnitteluajasta toteutetaan työpaikalla esimiehen kanssa sovittavalla tavalla, tulee työnantajan huolehtia siitä, että työn tekemistä varten on osoitettu asianmukaiset työtilat ja välineet.

5. Lastentarhanopettajien, päiväkodinjohtajien ja varhaiserityisopettajien työaikaa koskevat määräykset ovat voimassa myös kesällä. Tämä tulee huomioida ohjeita laadittaessa.

Lisäksi toteamme, että päiväkodinjohtajan, lastentarhanopettajan ja varhaiserityisopettajan työaikaa koskevista erityismääräyksistä (KVTES/liite 5) on hyvä olla kunnan yhteiset soveltamisohjeet. Esitämme, että ne tehdään yhdessä OAJ:n ja työnantajan kesken.

 

 

 

SOOLin julkilausuma uudesta varhaiskasvatuslaista

16.3.2018

Varhaiskasvatuslain kokonaisuudistus ottaa tärkeitä askelia koko alan kehittämisen puolesta

Luonnos uudeksi varhaiskasvatuslaiksi tuo tervetulleita muutoksia päiväkodin henkilöstörakenteeseen, henkilöstön ammattinimikkeisiin ja kelpoisuusvaatimuksiin, toteavat Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ja lastentarhanopettajaksi opiskelevien ainejärjestöt.

JULKILAUSUMA

Varhaiskasvatusalan palkkaus ja työn vaativuus ovat olleet viime aikoina paljon otsikoissa. Vähemmälle mediahuomiolle on jäänyt alaan suuresti vaikuttava varhaiskasvatuslain kokonaisuudistus, jonka luonnos on saapunut lausuntokierrokselle. Lakiuudistuksen luonnos on erinomainen askel oikeaan suuntaan varhaiskasvatuksen kehittämisessä, mutta työtä kuitenkin vielä on.

Tähän asti lastentarhanopettajan kelpoisuuden ovat saaneet varhaiskasvatukseen erikoistuneet sosionomit sekä varhaiskasvatukseen erikoistuneet kasvatustieteiden kandidaatit. Uuden varhaiskasvatuslain myötä lastentarhanopettajia ei olisi enää lainkaan, vaan lastentarhanopettajan ammattinimike jakautuisi kahteen uuteen nimikkeeseen: varhaiskasvatuksen opettajiin ja varhaiskasvatuksen sosionomeihin. Ammattinimikkeiden erottaminen koulutustaustan mukaan on kauan odotettu ja tarpeellinen muutos. Erottamalla ammattinimikkeet koulutustaustan mukaan tunnustetaan kentällä toimivien asiantuntijoiden erityisosaaminen.

Lakiluonnoksessa esitellään myös muutos henkilöstörakenteeseen, jossa päiväkotien henkilöstö tulee koostumaan valtaosin varhaiskasvatuksen opettajista, sosionomeista ja lastenhoitajista. Vuoteen 2030 mennessä päiväkotien henkilöstön täytyy olla rakentunut siten, että ⅔ on varhaiskasvatuksen opettajia tai sosionomeja, kuitenkin siten, että vähintään kolmannes on varhaiskasvatuksen opettajia. Lisäksi esitetään maisterin tutkintoa vaatimukseksi päiväkodin johtajan tehtävään. Siirtymäajan pituus (12 vuotta) näissä muutoksissa herättää kuitenkin kysymyksiä. Ehdotetussa muodossa siirtymä on hidasta. Jopa 80 prosenttia henkilökunnasta on nykyään sosionomeja tai lastenhoitajia, mikä on kaukana lain tavoitteista. Lakiin tulee lisätä kunnille velvoite korjata henkilöstörakennetta välittömästi lain astuessa voimaan. Sekä henkilöstörakenteen, että päiväkodin johtajien tutkintovaatimusten muutoksiin tulee tarttua luontaisen siirtymän kautta: poistuvan henkilöstön tilalle tulee palkata aina vapautu pätevä henkilö, kunnes lain tavoitteet on saavutettu.

Pitkän aikavälin tavoitteena tulee olla ylempi korkeakoulututkinto myös varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään. Tämä vaatimus on Suomessa yleisesti käytössä muilla opettajilla. Lastentarhanopettajat ovat olleet tässä kummallinen poikkeus alemman korkeakoulututkinnon vaatimuksellaan. Varhaislapsuudessa ihminen käy läpi elämänsä kannalta merkityksellisimpiä kehityksen vaiheita. On ehdottoman tärkeää, että varhaisvuosien laadukas kasvatus- ja opetustyö pystytään takaamaan.  Yliopistoille tulee tarjota rahoitus mahdollistaa laadukas koulutus myös tulevaisuudessa nykyisen määräaikaisen lisärahoituksen jälkeen. Lain mukaisiin tavoitteisiin ei päästä, jos työntekijöihin ei ole varaa panostaa.

Lakiluonnos toteaa seuraavaa varhaiskasvatuksen määritelmästä: ”Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka.” Määritelmä on suppea ja pedagoginen varhaiskasvatus tulisi määritellä tarkemmin, miten, kuka ja missä varhaiskasvatusta toteutetaan. Esimerkiksi perhepäivähoito ei vastaa päiväkodin asiantuntijoiden toteuttamaa varhaiskasvatusta.

Lakiehdotuksessa ei juurikaan ole säädöksiä lapsen tuen järjestämisestä. Opetus- ja kulttuuriministeriö onkin ilmoittanut perustavansa työryhmän valmistelemaan varhaiskasvatuksen tuen järjestämistä koskevaa osaa lainsäädännöstä. Työryhmän tehtävänä on varmistaa, että lainsäädännössä tuodaan esiin tuen tarpeiden järjestämisen hallinnollinen kehys, joka huomioi varhaiskasvatuksen tarpeet. Tuen vaikuttavuus on korkeimmillaan varhaisvuosina (esim. Doyle, Harmon, Heckman & Tremblay 2009), ja sen vuoksi lapsen tuen tarve tulee huomioida riittävin resurssein varhaislapsuudessa.

Tiivistäen voidaan todeta, että luonnos uudeksi varhaiskasvatuslaiksi tuo tervetulleita muutoksia päiväkodin henkilöstörakenteeseen, henkilöstön ammattinimikkeisiin ja kelpoisuusvaatimuksiin sekä kommunikaatioon kodin ja päiväkodin välillä. Joitakin täsmennyksiä valveutunut lukija kuitenkin jää kaipaamaan. Erityisesti pitkät siirtymäajat henkilöstörakennetta ja kelpoisuusvaatimuksia koskevissa muutoksissa eivät vakuuta perusteluillaan. Olisi syytä määritellä tarkemmin kunnilta edellytettävät toimintatavat näiden muutosten käytännön toteutuksen suhteen. Tarkennusta vaatii myös varhaiskasvatuksen määritelmä, minkä lisäksi lakiin tulee luoda kokonaisuudessaan varhaiskasvatukseen sopivat tuen hallinnolliset kehykset. Olemme tässä julkilausumassa tarjonneet joitakin konkreettisia ehdotuksia näiden ongelmakohtien korjaamiseksi ja nämä ehdotukset on välitetty lausuntona myös opetusministeriölle.

Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry
Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL
Ebe ry
ITU ry
Varkaat ry
Lastarit ry
Lastopet ry
Sulo ry

Kannanotto rasismia, kiusaamista, häirintää ja uhkailua vastaan

Kannanotto rasismia, kiusaamista, häirintää ja uhkailua vastaan

 

Oulun yliopistolla esiintyy yhä enemmän rasismia, kiusaamista, häirintää ja haukkumista. Tätä tapahtuu etenkin sosiaalisessa mediassa, mutta myös kasvotusten. Opiskelijajärjestöt tuomitsevat jyrkästi kaikenlaisen syrjinnän ja rikollisen toiminnan. Sananvapauden piiriin eivät kuulu vihapuhe, laittomat uhkaukset tai ihmisten eriarvoistaminen.

 

Inhimillisiin arvoihin kuuluu muiden kunnioittaminen. Kannustamme kaikkia asialliseen, rakentavaan keskusteluun ja terveeseen kyseenalaistamiseen. Vapaus avoimeen keskusteluun tuo kuitenkin mukanaan vastuun kunnioittaa kaikkia keskustelun osapuolia. Jokaisella tiedeyhteisön jäsenellä on myös osaltaan vastuu taata kaikille turvallinen opiskelu- ja työskentely-ympäristö. Allekirjoittaneet myös vetoavat muihin yliopiston kiltoihin ja harrastejärjestöihin, jotta jokainen yliopistoyhteisön jäsen voisi tuntea olonsa hyväksi ja turvalliseksi yliopistolla.

 

Jopa kuudesosa opiskelijoista on kokenut syrjintää yliopistolla, ja monet kokevat, ettei yliopisto ole tiedottanut tarpeeksi mahdollisuuksista saada apua kiusaamistilanteissa. Aina, jos koet tai havaitset syrjimistä tai häirintää, ota yhteys OYY:an, häirintäyhdyshenkilöihin, oman ainejärjestösi hallituslaiseen tai opetushenkilökuntaan.

 

Syrjiminen, uhkailu tai häirintä eivät kuulu mihinkään yhteisöön.

Jokaisella on oikeus turvalliseen opiskeluaikaan.

Kuuntele, kunnioita ja keskustele.

 

Communica ry
Gieku ry
Index ry
Kultu ry
Lastarit ry
Oulun yliopiston Humanistinen Kilta ry
Suma ry
Tiima ry
Timppa ry
Verba ry

Mitä lastentarhanopettaja tekee työkseen?

Eräs lastari kertoo, millainen on hänen tavallinen työpäivänsä lastentarhanopettajana.

Tässä kooste maaliskuisesta torstaista:

Klo 7.57

Saavun lapsiryhmään. Toivotan hyvät huomenet työkavereille ja lapsille. Aamuhalit ja käsien pesulle. Aamupala on alkamaisillaan.

Klo 8.15

Istun erään erityislapsen vieressä ja avustan hänen syömistään kuvakorttien ja tukiviittomien avulla.

Ensin aamupala, sitten leikki. Maistaa puuroa. Juoda maitoa. Lopuksi pastilli ja pyyhitään suu.

Osa lapsista on jo syönyt. Ohjaan heidät leikkimään.

Klo 8.26

Aamupala on syöty. Teen ruokatilauksen päivän lounaalle ja välipalalle.

Klo 8.40

Rakennamme lasten kanssa laivan matoista ja penkeistä. Pöydän alla on ruuma.

”Tämä ois merirosvolaiva! Ja nyt nämä seilais keskellä merta. Lattia on merta eli siinä ei voi seistä. Mää oon laivakissa ja tämä osaa uida. Katoppa. Se ois tän laivakissan omistaja.”

Syntyy riita siitä, kuka saa olla laivan kapteeni. Kerron, että laivan miehistöön tarvitaan myös muita tärkeitä henkilöitä: muonittaja, perämies ja tähystäjä. Sekä tietysti laivakissa! Nyt kaikille on mieluisa rooli. Sovitaan, että tässä laivassa voi olla tarvittaessa kolmekin kapteenia.

Klo 9.10

Aamupiirin aika. Jokainen on omalla nimikoidulla paikallaan.

”Hyvää huomenta, lapset!”

”Hyvää huomenta!”

Seinälle on askarreltu kartongista suuri dinosaurus. Ympärillä on erivärisiä munia, joissa lukee lapsien nimiä. Dinosauruksen pesään laitetaan niiden lasten munat, jotka ovat tänään paikalla.

Seinällä on myös kuvitettu taulu, josta näkee päiväjärjestyksen. Tänään pelataan dinosaurusbingoa ja sitten ulkoillaan. Lounaaksi on hernekeittoa, välipalaksi kiisseliä.

Klo 9.16

Jakaannumme pienryhmiin, joissa pelaamme dinosaurusbingoa. Dinosaurukset kiinnostavat kovasti lapsia; siksi ne ovat läsnä myös opetustilanteissa.

Pelaamisen ohessa ratkon yhteensä kahdeksan erimielisyyttä ja mielipahaa siitä, kuka voitti ja kuka ei. Ei haittaa, vaikka joskus häviääkin. Tärkeintä on reilu peli!

Klo 9.50

Ulkoiluun siirtyminen on porrastettu, jotta se sujuisi mahdollisimman jouhevasti. Pukemistilanteessa etsimme kadonnutta villasukkaa ja harjoittelemme kaulahuivin solmimista.

Sitten leikkimään.

Ulkoilun aikana keskustelemme muun muassa siitä, ettei saa ottaa ilman lupaa toisen lumilapiota. Punaisella lapiolla kaivaa varmasti yhtä hyvin kuin vihreälläkin.

Joku näkee taivaalla lentokoneen! Minneköhän se on matkalla? Päiväkodin ohi ajoi myös kuorma-auto. Tänään on paljon mielenkiintoista nähtävää.

Klo 10.27

Päiväkodinjohtaja soittaa. Huomenna ryhmääni tulee sijainen sairastuneelle työkaverilleni.

 

Klo 10.55

Riisun pienten punaposkien kanssa ulkovaatteita. Jokainen lapsi osaa ripustaa oman pipon ja hanskat nimikoidulla pyykkipojalla kuivauskaappiin.

Klo 11.04

Päiväpiirin aika. Katsomme kalenterista viikonpäivän ja kuukauden. Torstai ja maaliskuu. Kohta onkin jo pääsiäinen!

”Aika monta noitaa, hiipi aivan hiljaa, rappusissa tirskuen.

Aika monta noitaa, hiipi aivan hiljaa, luokse ovikellojen…”

Leikimme kim-leikkiä erivärisillä pääsiäismunilla.

Klo 11.20

Syömme lasten kanssa lounasta. Keskustelemme siitä, miltä avaruudessa näyttää. Ja miksi jänikset ovat kesällä ruskeita ja talvella valkoisia. Ja kumpi voittaisi juoksukilpailun: tiikeri vai leijona?

Klo 12.00

Päivälepo alkaa. Peittelen jokaisen lapsen vuorotellen omiin sänkyihinsä. Työkaverini alkaa lukea satua Kaunotar ja hirviö.

Klo 12.15

Päivälevon aikana suunnittelen seuraavan viikon toimintaa: Varaan kirjastoon satutunnin. Teen muutaman dinosaurusaiheisen lorukortin. Ja lopuksi etsin kaapeista valmiiksi ainekset tiedetuokiolle – etikkatulivuoreen!

Klo 13.00

Palaveri, jossa suunnitellaan päiväkodin kesäpäivystystä. Samalla käyn kahvitauolla.

Klo 13.30

Palaverista tullessa tuon välipalan lapsiryhmään.

Klo 13.35

Keskustelen varhaiserityisopettajan kanssa ryhmäni erityislasten tuentarpeesta. Mietimme, millaisilla pedagogisilla toimilla ryhmässäni voisi harjoitella tunnetaitoja.

Puhun puhelimessa opiskelijan kanssa, joka on tulossa ryhmääni työharjoitteluun. Sovimme hänen harjoittelunsa käytänteistä.

Klo 14.00

Luen työsähköpostit.

Klo 14.10

Päivälepohuone muuttuu polttopalloareenaksi! Lapset ovat riemuissaan, melutasosta täytyy välillä muistuttaa.

Klo 14.25

Juomatauko.

Klo 14.50

Kaikki ovat väsyneitä hyppimisestä ja pallon väistelystä. Nyt on mukava rauhoittua ja lukea kirjaa.

Klo 15.30

Työpäivä päättyy! Toivotan heipat lapsille ja työkavereille. Huomenna taas nähdään :)

Kaiken näkyvän ja konkreettisen toiminnan lisäksi työpäivääni sisältyy paljon ”näkymätöntä” työtä. Se näkyy esimerkiksi kaikissa niissä lukuisissa vuorovaikutustilanteissa, joihin päivän aikana osallistun: Tuen sanavalinnoilla, eleillä ja ilmaisullani lasten sosiaalista, emotionaalista, kongitiivista, motorista ja kielellistä osaamista. Teen arjen tilanteissa jatkuvaa havainnointia, jonka pohjalta suunnittelen toimintaa. Tavoitteenani on, että pedagogiikka on läsnä kaikissa arjen tilanteissa. Arjen tulee olla sellainen, että se vastaa juuri ryhmäni lasten yksilöllisiin tarpeisiin ja tukee heidän osallisuuttaan.

Olen myös vuorovaikutuksessa vanhempien kanssa, jolloin tavanomaisesti sanoitan heidän lapsensa kehitystä, tuon esille niiden pienten arkisten tilanteiden merkityksellisyyttä ja tuen heidän lapsensa oikeuksia haastavissakin tilanteissa. Tiimini pedagogisena johtajana pyrin korostamaan työtiimissäni pedagogisia kasvatusmenetelmiä, puhun niiden tärkeydestä ja herätän keskustelua esimerkiksi ammattifilosofisista aiheista. Koen, että jossain määrin teen tätä kaikkea joka päivä. Ja juuri tämä näkymätön työ korostaa käytännön työssä  sitä ammatillista osaamistani ja pedagogista asiantuntijuuttani.

Miten sinä kuvailisit tavallista työpäivääsi lastentarhanopettajana?

 

 

Tiedote; EI LEIKKIRAHAA

Jo yli 10000 suomalaista taistelee varhaiskasvattajien paremman palkan puolesta

Lastentarhanopettajat, varhaiskasvatusalan työntekijät, lasten vanhemmat ja muut kansalaiset nousivat yhdessä kapinaan sosiaalisessa mediassa syntyneen ryhmittymän kautta.

Sosiaalisessa mediassa syntynyt ryhmä keräsi neljän päivän aikana yli 10 000 kannattajaa sekä aktiivisen joukon toimijoita, joiden viesti ja tavoite on selvä: jos 2300 euron bruttopalkka ei riitä saamaan ja pitämään päteviä työntekijöitä, on selvää, että sitä pitää nostaa.

 

29101830_10216121395247053_9058920144272621568_n

 

Uutinen herrasmiessopimuksesta sai toimimaan

YLE nosti 5.3.2018 esiin pääkaupunkiseudun kuntien “herrasmiessopimuksen”, jonka myötä lastentarhanopettajien palkkoja on pidetty yhteisellä päätöksellä 2300 euron tuntumassa. Monet maallikot sekä varhaiskasvatuksen ammattilaiset kokivat uutisen viimeisenä pisarana. Yksityisten Facebook-keskustelujen myötä alkunsa saaneeseen ryhmään kerääntyi vain muutaman päivän aikana yli 10 000 ärtynyttä ihmistä: varhaiskasvatuksen ammattilaisia, vanhempia ja muita kansalaisia, jotka vaativat, että varhaiskasvatuksen avoimet paikat on saatava täytettyä ja varhaiskasvatuksen laatu varmistettua. Ryhmän vaatimuksen mukaan palkat on nostettava koulutusta ja alan vaatimuksia vastaavalle tasolle ja samalla varmistettava, että varhaiskasvatus alana vetää puoleensa koulutettuja ammattilaisia.

”Perustin ryhmän, sillä useat tuttavani puhuivat Facebookissa halustaan nousta barrikadeille lastentarhanopettajien palkan puolesta. Koin, että tarvitsemme yhteisen vaikuttamisen kanavan. Taistelutahto on ryhmässä kova”, kertoo ryhmän perustanut yrittäjä, Vuoden yhteiskuntatieteilijäksi 2016 valittu päiväkoti-ikäisen lapsen äiti Pauliina Seppälä.

Ei leikkirahaa -sloganilla kulkevan kansanliikkeen keskiössä on Facebook-ryhmä ”Taistelu! lastentarhanopettajien paremman palkkauksen puolesta”.  Liike pyrkii  nostamaan asiaansa esille esimerkiksi OAJ:n valtuustovaaleissa sekä painostamaan kuntapäättäjiä nostamaan palkkoja. Yksi tavoite on yleisen tietoisuuden tason nosto asiasta ja julkisen keskustelun ylläpitäminen. Periaatteena ryhmittymällä on, että kyseessä ei ole vain kampanja vaan muutosliike. Sitä jatketaan, kunnes tavoite on saavutettu.

 

29136799_10216131882509228_8400168853664956416_n

 

Palkkaus merkittävin syy alanvaihtoon

Pääkaupunkiseudulla on jatkuvasti täyttämättä noin 600 lastentarhanopettajan paikkaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2017 tilaamassa selvityksessä ylivoimaisesti suurin syy lastentarhanopettajien alanvaihtoon oli palkkaus. Sen valitsi alan vaihtamisen syyksi  52 % lastentarhanopettajista, samalla kun mikään muu yksittäinen syy ei noussut keskeisesti esiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksestä käy myös ilmi että yli 40 % lastentarhanopettajista harkitsee alan vaihtoa.

Suomen lastentarhanopettajien palkka on poikkeuksellisen huono myös kansainvälisesti vertailtuna. Samalla kun muiden kuntatyöntekijöiden palkkoja on säännöllisesti nostettu, varhaiskasvatuksessa palkat ovat jääneet kauas jälkeen. Sen sijaan työn vaativuutta ja määrää on lisätty.

Varhaiskasvatuksen matalat palkat ovat ristiriidassa varhaiskasvatuksen laajan yhteiskunnallisen merkityksen kanssa. Tutkimusten mukaan se on mm. tärkeä investointi yhteiskunnan kehittymiseen ja hyvinvointiin, ja Maailmanpankki, OECD, YK ja EU suosittelevatkin investointia varhaiskasvatukseen.
”Lastentarhanopettajan työ vaatii korkeakoulututkintoa, vankkaa ammattitaitoa ja sitoutumista, työn vaativuus lisääntyy jatkuvasti. Arvostuksen puute ja työn vaatimuksiin nähden ala-arvoinen palkka ei motivoi pysymään alalla ja vaihtuvuus on suurta. Olemme kyllästyneet palkkakuopassa nöyristelyyn. Muutoksen on tapahduttava”, sanoo mukana oleva lastentarhanopettaja Elina Ylimäki.

 

29136701_10216131896709583_7085823554448523264_n

 

Varhaiskasvatuksen osaamisen arvostus on tasa-arvokysymys

Naisvaltaisten alojen alipalkkausta perustellaan usein alemmalla tuottavuudella tai sillä, että kyse on kutsumustyöstä. Siksi #memyös-kampanjan perustaja, Paula Ojanen, on mukana kampanjassa:

“Varhaiskasvatuksen ammattilaisten palkkataso on räikeä esimerkki naisten tekemän työn arvostuksesta. Kansainvälisesti tunnettu kasvatustyömme on revitty köyhien naisten selkänahasta.  Koen #eileikkirahaa-kampanjan olevan suoraa jatketta naisten ruohonjuuritason vallankumoukselle, jonka aloitti #metoo.”, kertoo Ojanen.

Lisätietoja:

#eileikkirahaa on orgaaninen kansanliike, siksi kampanjassa ei ole virallisia edustajia. Yhteystiedot ja haastattelupyynnöt tekijöille jonka saat kiinni FB-ryhmästä

Valtuustoaloite: Varhaiskasvatukseen tehtyjen heikennysten lapsi- ja sukupuolivaikutukset selvitettävä ulkopuolisen tahon toimesta

Eilen on jätetty tärkeä ja ajankohtainen aloite Oulun valtuuston kokouksessa liittyen varhaiskasvatukseen tehtyjen heikennysten vaikutuksista:
 ———————————————————————————————————————————-
Varhaiskasvatukseen tehtyjen heikennysten lapsi- ja sukupuolivaikutukset selvitettävä ulkopuolisen tahon toimesta
 
Oulun kaupunki on ainoa kuusikkokunnista, missä on voimassa sekä subjektiivisen kokopäiväisen varhaiskasvatusoikeuden rajaus että ryhmäkokojen suurennus. Varhaiskasvatukseen tehtyjä heikennyksiä ei olla kaupungin puolesta arvioitu riittävästi  ja kattavien selvitysten laatiminen mm. varhaiskasvatuksen osalta tukee Oulun kaupungin sivistyspoliittisen ohjelman laatimista.
Subjektiivisen kokopäiväisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen myötä Oulun kaupungissa lapset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa ja yhdenvertaisuus perheiden välillä kärsii.  Esimerkiksi Vantaan kaupungin teettämässä varhaiskasvatusoikeuden rajaamista koskevasta selvityksestä käy ilmi, että oikeuden rajaus kohdistuu niihin lapsiin, jotka eniten hyötyisivät varhaiskasvatukseen osallistumisesta. Osa-aikaisuus koskee pääsääntöisesti heikoimmista oloista tulevia lapsia.  Uudessa varhaiskasvatuslaissa korostetaan lapsen oikeutta saada varhaiskasvatusta ja varhaiskasvatus nähdään osana koulutus- ja kasvatusjärjestelmää. Varhaiskasvatuksessa luodaan pohja elinikäiselle oppimiselle.
Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen yhdessä ryhmäkokojen kasvattamisen kanssa on saanut aikaan kestämättömän tilanteen. Osa-aikaisia lapsia on enemmän ja heidät lasketaan mitoituksessa puolikkaina. Pahimmillaan lapsiryhmä voi kasvaa jopa yli 30 lapsen kokoiseksi, jossa lasten vaihtuvuus on suurta. Lapsen siirtyminen liian aikaisin suureen ryhmään on haitaksi muun muassa lapsen älylliselle ja kielelliselle kehitykselle. Oulun yliopiston VakaVai -tutkimushanke paljastaa, että lasten yksilöllinen kohtaaminen suuressa lapsiryhmässä on muuttunut entistä haasteellisemmaksi.
Oulu on saanut UNICEFin lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen ja näin sitoutunut tekemään lapsivaikutusten arviointeja. Kattavalla arvioinnilla pystytään selvittämään, miten lapsen oikeudet toteutuvat sekä millaisia hyötyjä tai haittoja lapsiin kohdistuvilla tai vaikuttavilla päätöksillä ja toiminnalla aiheutetaan. Perhepolitiikasta sekä varhaiskasvatuksesta puhuttaessa on tärkeää huomioida myös päätösten sukupuolivaikutukset. Sukupuolivaikutusten arvioinnin tavoitteena on ehkäistä sukupuolten kannalta ei-toivotut vaikutukset ja edistää tasa-arvoa.
Edellä mainittuihin argumentteihin  perustuen esitämme, että Oulussa selvitetään objektiivisen ulkopuolisen tahon toimesta kokopäiväisen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen sekä varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen kasvattamisen lapsi- ja sukupuolivaikutukset. Selvityksen kulmakiveksi rakentuu  lasten, vanhempien, varhaiskasvatuksen henkilöstön ja hallinnon näkökulmat erilaisten kyselyiden sekä haastatteluiden avulla. Lisäksi selvityksessä  huomioidaan uusimmat tutkimustiedot, tehdään laskelmat taloudellisista vaikutuksista ja hyödynnetään kaupungin omia tilastotietoja. Selvitys laitetaan vireille vuoden 2018 aikana.
Lisätietoja:
Henna Määttä    (vihr.)
Susa Vikeväkorva (vihr.)

Uuden opsin myötä muuttuvat päiväkotiharjoittelut – mikä muuttuu ja miten?

26.4  pohdittiin tulevana syksynä muuttuvia työharjoittelukäytäntöjä. Uuden opetussuunnitelman tarkoituksena on tukea ja korostaa työharjoittelujen roolia osana varhaiskasvatuksen koulutusohjelmaa. Kokouksessa käsiteltiin ja pohdittiin monia erilaisia vaihtoehtoja, joiden kautta työharjoitteluja voisi lähteä kehittämään. Lastareilta pyydettiin edustaja kertomaan opiskelijanäkökulmia aiheeseen; opiskelijoiden antamia palautteita pidettiin tärkeänä ja ne olivat vahvasti läsnä koko kokouksen ajan, suurkiitos niistä!

Työharjoittelut ja niiden toteutus herättävät opiskelijoissa mielipiteitä suuntaan jos toiseen. Toivottavasti jokainen lukee tämän kirjoituksen sensitiiviset silmälasit päässään ja välttää tahallisia vääriä tulkintoja sekä ylianalysointia.

Seuraavat kaksi vuotta tulevat olemaan niin sanottua murrosvaihetta, jonka aikana uutta opetussuunnitelmaa ja sen käytäntöjä aletaan toteuttaa. Kaikki muutokset eivät siis tule koskettamaan kaikkien vuosikurssien opiskelijoita. Moni asia esimerkiksi harjoituspaikkojen suhteen selviää vasta kesän-syksyn aikana, eli kovin selkeitä lupauksia ja linjauksia ei työharjoittelujen yksityiskohdista pystytä vielä tekemään.

Tässä kuitenkin lista niistä yleisistä tavoitteista ja toimenpiteistä, joita tulevan opsin työharjoittelut mahdollisesti sisältävät:

1.  Työharjoittelujen ja toimintatapojen ohjeistukset pyritään antamaan selkeästi ja yhtenäisesti kaikille.

2.  Opiskelijan omat tavoitteet ja pohdinta / kokemukset vahvemmin läsnä harjoittelun toteutuksessa / ohjauskerroilla. Opiskelijoille tulisi taata tarpeellinen määrä ohjausta. Mahdollisissa ongelmatilanteissa opiskelijaa ei jätettäisi yksin.

3.  Harjoittelut tulevat sisältämään omat tavoitteensa ja niihin liittyviä tehtäviä. Eli jatkossa työharjoitteluihin ei sisältyisi ”ylimääräisiä” tai muiden kurssien tehtäviä.

4. Harjoittelupäiväkotien tarjonnassa alueellinen laajennus: Koska varhaiskasvatuksen opiskelijoiden määrä kasvaa, ei Oulun kaupungin keskusta-alueen päiväkodeissa ole riittävästi harjoittelupaikkoja. Tämä tarkoittaa sitä, että harjoittelupaikkoja hyödynnetään laajemmin kaupungin eri alueilla ja uusia kaupunginosia otetaan käyttöön.

5. Pyritään takaamaan se, että opiskelijat saisivat työharjoittelujen aikana kokemusta eri-ikäisistä lapsista.

6. Harjoittelupaikat pyritään julkaisemaan hyvissä ajoin. Tämä antaisi opiskelijoille aikaa suunnitella kulkemis- ja muita tarvittavia järjestelyasioita.

7. Joku/jotkut harjoitteluista olisi ehkä mahdollista toteuttaa muilla paikkakunnilla.

8. Syksyllä 2017 järjestetään koulutus ohjaaville lastentarhanopettajille. Koulutuksessa esillä muun muassa nykyisen lastentarhanopettajakoulutuksen sisältö, opiskelijanäkökulma työharjoitteluiden tärkeyteen sekä selkeät ohjeet, kuinka lastentarhanopettajat voivat antaa laadukasta ohjausta. Pyrkimyksenä on, että ohjaavat lto:t olisivat yliopistotaustaisia.

 

Ensi syksynä näemme, miltä uusi opsi käytännössä näyttää ja miten työharjoittelujen toteutuminen todella ilmenee. Korostamme tähän loppuun kuitenkin sitä, että uuden opsin tuomien muutosten on tarkoitus korostaa työharjoitusten tärkeyttä ja edesauttaa positiivisten sekä antoisien harjoittelukokemusten syntymistä. Sitä ennen nautitaan kuitenkin kesästä! Kesäloma on jo nurkan takana.

Muistakaa ihanat rentoutua ja nauttia Suomen kesästä :) <3