Uuden opsin myötä muuttuvat päiväkotiharjoittelut – mikä muuttuu ja miten?

26.4  pohdittiin tulevana syksynä muuttuvia työharjoittelukäytäntöjä. Uuden opetussuunnitelman tarkoituksena on tukea ja korostaa työharjoittelujen roolia osana varhaiskasvatuksen koulutusohjelmaa. Kokouksessa käsiteltiin ja pohdittiin monia erilaisia vaihtoehtoja, joiden kautta työharjoitteluja voisi lähteä kehittämään. Lastareilta pyydettiin edustaja kertomaan opiskelijanäkökulmia aiheeseen; opiskelijoiden antamia palautteita pidettiin tärkeänä ja ne olivat vahvasti läsnä koko kokouksen ajan, suurkiitos niistä!

Työharjoittelut ja niiden toteutus herättävät opiskelijoissa mielipiteitä suuntaan jos toiseen. Toivottavasti jokainen lukee tämän kirjoituksen sensitiiviset silmälasit päässään ja välttää tahallisia vääriä tulkintoja sekä ylianalysointia.

Seuraavat kaksi vuotta tulevat olemaan niin sanottua murrosvaihetta, jonka aikana uutta opetussuunnitelmaa ja sen käytäntöjä aletaan toteuttaa. Kaikki muutokset eivät siis tule koskettamaan kaikkien vuosikurssien opiskelijoita. Moni asia esimerkiksi harjoituspaikkojen suhteen selviää vasta kesän-syksyn aikana, eli kovin selkeitä lupauksia ja linjauksia ei työharjoittelujen yksityiskohdista pystytä vielä tekemään.

Tässä kuitenkin lista niistä yleisistä tavoitteista ja toimenpiteistä, joita tulevan opsin työharjoittelut mahdollisesti sisältävät:

1.  Työharjoittelujen ja toimintatapojen ohjeistukset pyritään antamaan selkeästi ja yhtenäisesti kaikille.

2.  Opiskelijan omat tavoitteet ja pohdinta / kokemukset vahvemmin läsnä harjoittelun toteutuksessa / ohjauskerroilla. Opiskelijoille tulisi taata tarpeellinen määrä ohjausta. Mahdollisissa ongelmatilanteissa opiskelijaa ei jätettäisi yksin.

3.  Harjoittelut tulevat sisältämään omat tavoitteensa ja niihin liittyviä tehtäviä. Eli jatkossa työharjoitteluihin ei sisältyisi ”ylimääräisiä” tai muiden kurssien tehtäviä.

4. Harjoittelupäiväkotien tarjonnassa alueellinen laajennus: Koska varhaiskasvatuksen opiskelijoiden määrä kasvaa, ei Oulun kaupungin keskusta-alueen päiväkodeissa ole riittävästi harjoittelupaikkoja. Tämä tarkoittaa sitä, että harjoittelupaikkoja hyödynnetään laajemmin kaupungin eri alueilla ja uusia kaupunginosia otetaan käyttöön.

5. Pyritään takaamaan se, että opiskelijat saisivat työharjoittelujen aikana kokemusta eri-ikäisistä lapsista.

6. Harjoittelupaikat pyritään julkaisemaan hyvissä ajoin. Tämä antaisi opiskelijoille aikaa suunnitella kulkemis- ja muita tarvittavia järjestelyasioita.

7. Joku/jotkut harjoitteluista olisi ehkä mahdollista toteuttaa muilla paikkakunnilla.

8. Syksyllä 2017 järjestetään koulutus ohjaaville lastentarhanopettajille. Koulutuksessa esillä muun muassa nykyisen lastentarhanopettajakoulutuksen sisältö, opiskelijanäkökulma työharjoitteluiden tärkeyteen sekä selkeät ohjeet, kuinka lastentarhanopettajat voivat antaa laadukasta ohjausta. Pyrkimyksenä on, että ohjaavat lto:t olisivat yliopistotaustaisia.

 

Ensi syksynä näemme, miltä uusi opsi käytännössä näyttää ja miten työharjoittelujen toteutuminen todella ilmenee. Korostamme tähän loppuun kuitenkin sitä, että uuden opsin tuomien muutosten on tarkoitus korostaa työharjoitusten tärkeyttä ja edesauttaa positiivisten sekä antoisien harjoittelukokemusten syntymistä. Sitä ennen nautitaan kuitenkin kesästä! Kesäloma on jo nurkan takana.

Muistakaa ihanat rentoutua ja nauttia Suomen kesästä :) <3

Mainokset

Mitä Lastareille kuuluu

Tämä blogiteksti kirjoitetaan sen takia, jotta järjestömme toiminta olisi mahdollisimman avointa ja läpinäkyvää. Olemme pohtineet uusia toimintatapoja ja linjauksia, joiden avulla jäsenistön olisi helppo seurata hallituksen päätöksentekoa, tulevia tapahtumia sekä muuta tärkeää informaatiota.

 

Aluksi haluamme kuitenkin pahoitella erästä Lastareiden hallituksen tekemää virhettä. Nimittäin kevätkokouksessa jäsenistö päätti, ettei myönnä vastuuvapautta vuoden 2016 hallitukselle. Syynä tähän oli eräs puuttuva asiakirja, joka haluttiin saada pian nykyiselle hallitukselle. Kuitenkin vastuuvapauden myöntämättä jättäminen oli liioiteltu ele, sillä kyseiseen toimenpiteeseen ryhdytään vain, mikäli edeltävä hallitus olisi tehnyt jonkin suuren rikkeen ja toimijoilta haluttaisiin esimerkiksi periä saatavia oikeusteitse. He eivät olleet tehneet mitään sellaista, minkä vuoksi vastuuvapautta ei olisi voitu myöntää kevätkokouksessa. Vuoden 2016 hallitus hoiti tehtävänsä tunnollisesti ja voimme olla kiitollisia niiden neuvojen ja tuen määrästä, jota he ovat nykyiselle hallitukselle antaneet. Tästä syystä kevätkokouksen jäsenet pahoittelevat vilpittömästi tätä tietämättömyydestä johtunutta ylilyöntiä. Kuten jäsenistölle on sähköpostitse ilmoitettu, hallitus järjesti uuden yhdistyskokouksen, jossa vastuuvapaus myönnettiin edellisille toimijoille.

 

Jotta jatkossa vastaavilta virheiltä vältyttäisiin, on Lastarit ry päättänyt osallistua OYY:n järjestöasiantuntijan koulutukseen. Myös hallitusten välistä vuoropuhelua ja toimintaperiaatteiden jatkumoa pyritään ylläpitämään edelleen. Järjestötoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, ja tärkeitä lähtökohtia sille ovat toiminnan mielekkyys sekä toisen vaivannäön arvostus. Kehoitamme myös kaikkia jäseniämme osallistumaan ainejärjestön toimintaan aktiivisesti; lukemalla tiedotuskanavia, vastaamalla kyselyihin, osallistumalla tapahtumiin sekä antamalla rakentavaa palautetta. Näin voimme edesauttaa sitä, että Lastareissa on kiva olla – niin jäsenistöllä kuin hallituslaisillakin.

 

Jatkossa Lastareiden toiminta pyrkii entistä avoimempaan toimintaan. Siksi olemme päättäneet uudistaa toimintatapojamme:

 

  • Jatkossa hallituksen kokouksien pöytäkirjoista kirjoitetaan selkeät tiivistelmät, jotka ovat nähtävillä nettisivuillamme.
  • Vuoden 2017 aikana on tulossa uudistuksia tiedotuskanaviin: Varhaiskasvatuksen oma Facebook-ryhmä, Kasopen ja OYYn tapahtumakalenterit, jäsennellyt viikkoinfot jne. Ohjeistamme näistä muutoksista syyslukukauden alussa.
  • Avoimempaa viestintää eri kanavissa.

Palauteiltapäivä

Lastareiden blogi nousee henkiin kuin Frankensteinin hirviö salamin jälkeen. Vai oliko se salaman? Alkuvuosi on ollut hiljainen blogin osalta, mutta ei haittaa! Tästä lähtee!

Tämän kertainen kirjoitus kertoo tositarinan palauteiltapäivästä, minkä tosin saattoi päätellä otsikosta suhteellisen helposti.

TULEVAISUUS

Palauteiltapäivän alussa Asko esitteli tulevaisuuden näkymiä. Opetussuunnitelmamuutos tapahtuu syksyllä 2017 ja se koskee syksyllä aloittavia fukseja ja maistereita. Säästösyistä uudessa opsissa vähennetään kontaktiopetusta 2 h/1 OP. Käytännössä tämä tarkoittaa, että joka kurssista poistuu yksi luento tai harjoitustunti. Tämän lisäksi yksilöllinen soitonopetus loppuu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei kukaan enää pääse oppimaan kitaran- tai pianonsoittoa, vaan soitonopetusta jatketaan ryhmäopetuksena. Syy tälle muutokselle on se, että yhden opiskelijan yksityinen soitonopetus maksaa enemmän kuin yhden opiskelijan perusopinnot. Ratkaisu ei ole mieluinen, mutta jostain on säästettävä iso summa. Ryhmäopetus soitonopetuksessa on jo käytössä muualla Suomessa, esimerkiksi Helsingissä.

Näiden lisäksi uusien opiskelijoiden sisäänotto kasvaa ensi syksyllä 90 opiskelijaan, josta se laskee 80 opiskelijaan 2018 syksyllä. Syy tälle oudolle muutokselle on virhe yliopiston järjestelmässä, joka huomattiin liian myöhään. Hups. Koska opiskelijamäärä kasvaa, kasvaa myös ryhmäkoko, mikä tulee aiheuttamaan tilaongelmia. 25-30 opiskelijan ryhmä ei yksinkertaisesti mahdu nykyisiin, jopa nyt välillä liian pieniksi käyviin, luokkatiloihin. Nykyiset tilat eivät ole riittävät, mutta KTKn muuton toivotaan auttavan asiaan.

PALAUTE

Tulevaisuus voi olla hieman synkähkö, mutta onneksi vielä eletään nykyhetkeä. Palauteiltapäivän seuraava aihealue oli palautekyselyn purku. Itse palautetta haluttaisiin kerätä useammin kuin kerran vuodessa. Lisäksi koettiin, ettei palautteeseen ja siinä ilmenneisiin epäkohtiin reagoida millään tavalla tai reagoidaan hyvin minimaalisesti. Opintojaksojen sisäinen palaute oli myös käsittelyssä. Kaikki opettajat eivät keränneet minkäänlaista palautetta. Lisäksi toivottiin välipalautetta kurssin aikana. Tämä auttaisi vaikutusmahdollisuuksiin, jotka suurin osa vastanneista koki puutteellisiksi. Opiskelijat eivät pysty mielestään vaikuttamaan opintojakson kulkuun tarpeeksi. Opiskelijan rooli kurssitavoitteiden saavuttamiseksi koettiin vaihtelevana.

Opintojaksojen kuormittavuus vaihtelee suuresti. 5 opintopisteen kurssi saattoi olla vähätöisempi kuin 2 opintopisteen kurssi. Myös joustavuus suorituksessa koettiin puutteelliseksi. Opettajilla on käytössä kuormittavuuslaskuri, mutta sitä ei ilmeisesti ole käytetty juuri ollenkaan, eivätkä opiskelijat olleet tietoisia tämänlaisesta järjestelmästä. Keskustelussa painotettiin kuitenkin, että kuormittavuus on hyvin yksilöllistä. 2. vuosikurssin ryhmätöitä on todella paljon ja niiden tekeminen on ollut raskasta. Opettajat olivat tietoisia tästä ja olivat pahoillaan tilanteesta. Opettajat lupasivat, että pyrkivät ensi vuodelle muuttamaan asiaa ja kehuivat opiskelijoiden ahkeruutta, jaksamista ja tunnollisuutta ryhmätöiden osalta.

Seuraavaksi puhuttiin yrittäjyyskasvatuksesta. Yrittäjyyskasvatuksen teemoja haluttiin integroida näkyvämmin opiskeluun. Lisäksi, monelle oli epäselvää yrittäjyyskasvatuksen merkitys ja tarkoitus. Yrittäjyys ja sen huomioiminen opetuksessa on ollut teemana toimintakaudella koko yliopistossa.

Kun käsiteltiin mikä puhuttaa, nousi päällimmäiseksi asiaksi juurikin soitonopetus. Toivottavasti tämä teksti on hieman valottanut asiaa ja opetusta ei olla lopettamassa kokonaan. Myös aikataulutus ja joustavuus haluttiin nostaa esille. Opiskelijoilta odotetaan paljon joustamista verrattuna siihen, mitä opettajat ovat valmiita joustamaan. Aikataulut ja aikataulumuutokset haluttaisiin tietoon ajoissa mm. työaikataulujen ja muiden menojen takia. Maisterivaiheen opetus koettiin hyvänä ja kattavana, mutta lisää painotusta kaivattiin muihin kuin lastentarhanopettaja-opintoihin. Kokonaisuutena opiskelu, opetus ja opettajat koettiin mukavana ja miellyttävänä. Oma ryhmä on tärkeä kantava voima opiskelijoille ja yhteishenki oman ryhmän ja muiden opiskelijoiden välillä on rohkaiseva.

Myös Lastareiden toiminnasta annettiin palautetta. Palautetta tuli mukavan paljon ja sitä tuli laidasta laitaan. Toivottiin lisää yhteistyötä OLOn kanssa, palautelomaketta nettisivuille, askarteluiltoja ja lisää näkyvyyttä. Huoli pois, otamme otteen näistä ja pyrimme toteuttamaan kaiken mahdollisuuksien mukaan! Myös kritiikin olemme ottaneet huomioon ja pyrimme ottamaan nekin huomioon tulevaisuudessa. Kun palautelomake saadaan kohtapuolin sivuillemme, sinne voi sitten palautetta antaa muulloinkin kuin kerran vuodessa.

Palauteiltapäivän lopuksi käytiin läpi kandipalautetta ja sen tärkeyttä. Tänä vuonna KTK:n vastausprosentti oli tiedekunnista pienin ja VAKAn prosentti oli kaikkein pienin. Jokainen kandipalautteen vastaus on 4500 € arvoinen tiedekunnalle, joten jokainen vastaus vähentää tarvetta leikkauksille. Opettajat miettivät myös jotain hauskaa ja näyttävää kandipalautetta varten. Saa nähdä, millainen tempaus siitä tulee.

Siinä kaikki tällä kertaa. Ensi kerralla blogitekstimme kertoo Lastarit ry:n jäsenistön matkasta kansainväliselle avaruusasemalle. (No, ei ehkä kuitenkaan :D)

Hilpein terveisin
Olli Salo
VPJ, yhteistyö- ja työelämävastaava
Lastarit Ry

Erityispedagogiikan pitkä sivuaine tulee säilyttää Oulun yliopistossa

Oulun ja Lapin yliopiston luokanopettajaopiskelijat OLO ry ja Lapikas ry, Oulun yliopiston varhaiskasvatuksen opiskelijat Lastarit ry sekä Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry ovat huolissaan erityispedagogiikan pitkän 60 opintopisteen mittaisen sivuaineen lakkauttamisaikeista Oulun yliopistossa. Mahdollisuus suorittaa kyseinen pitkä sivuaine alkoi syksyllä 2014 pilottihankkeena, ja sen suosio on ollut suuri niin luokanopettajaksi kuin lastentarhanopettajaksi opiskelevien keskuudessa. Sivuaineen jatkosta on nyt käyty joka vuosi keskustelua, ja kasvatustieteen ainejärjestöt ottivat kantaa asiaan viime vuonnakin. Me opiskelijat toivomme, että tästä erityisopettajaksi pätevöittävästä koulutuksesta sivuaineena tulisi yliopistoomme pysyvä ratkaisu. Muissa yliopistoissa, joissa on erityispedagogiikan pääaine, kaksoispätevyyttä tarjotaan automaattisesti pysyväisratkaisuna.

Erityisopettajakoulutusta on Suomessa Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän ja Turun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Oulun yliopiston erityispedagogiikan yksikön tulisi siis vastata koko Pohjois-Suomen tarpeisiin erityispedagogisen tutkimuksen ja koulutuksen saralla. Erityisopetuksessa toimivia epäpäteviä opettajia on edelleen paljon – lähes 1200 henkilöä (Opettajat Suomessa 2013, 2014, s. 15). Erityispedagogiikan pitkä sivuaine tarjoaa mahdollisuuden kouluttaa nopeasti päteviä erityisopettajia ja erityislastentarhanopettajia vastaamaan pätevien työntekijöiden pulaan.

Tiedekuntaamme on saatu erityispedagogiikan viisivuotinen tutkinto-ohjelma, sekä ensi lukuvuonna alkava lastentarhanopettajien maisteriohjelma. Erityisopettajakoulutuksen määrällisiä tavoitteita on kuitenkin yhä tarpeen kasvattaa. (Opettajat Suomessa 2013, 2014, s. 15–16). Erityispedagogiikan tutkinto-ohjelmilla ja sivuaineella mahdollistetaan eri taustoista tulevien erityisopettajien kouluttaminen niin varhaiskasvatukseen, peruskouluun kuin aikuiskasvatukseenkin.

Erityisopettajaksi pätevöittävä pitkä sivuaine tukee erilaisia opintopolkuja ja joustavaa opiskelua. Tätä väitettä tukee syksyllä 2015 kerätty opiskelijapalaute, jota kerättiin sähköisesti erityispedagogiikkaa pitkänä sivuaineena tällöin opiskelleilta ja jo nämä opinnot suorittaneilta. Osa vastaajista tiesi heti opintojensa alussa haluavansa erityisopettajan tai varhaiserityisopettajan pätevyyden, mutta osalle heräsi kiinnostus vasta lyhyen erityispedagogiikan sivuaineen (25 op) myötä. Monet opiskelijat suorittavat tätä sivuainetta tälläkin hetkellä avoimessa yliopistossa tavoitteenaan hakea erityispedagogiikan pitkään sivuaineeseen lähivuosina. Näitä opintoja suunnittelevat opiskelijat miettivät jo varhain opintopolkunsa tämän mukaisesti.

Palautteen mukaan erityispedagogiikan pitkä sivuaine koetaan antoisana ja hyvät valmiudet antavana opintokokonaisuutena, joka syventää omaa ammattitaitoa. Opetusryhmät koostuvat luokanopettaja- ja lastentarhanopettajaopiskelijoista sekä jo

työelämässä olevista opettajista. Viimeisenä mainitut tuovat konkreettisuutta ja esimerkkejä työelämästä, kun taas opiskelijat tuovat monipuolista teoreettista näkemystä keskusteluihin. Tällainen dialogi kentällä työskentelevien opettajien ja opiskelijoiden välillä on jotain sellaista, mitä pääaineopinnot eivät tällä hetkellä pysty tarjoamaan, ja on yksi keskeisistä ammatillista kasvua parhaiten tukevista elementeistä. Ensi lukuvuonna alkavan varhaiserityisopettajien maisteriohjelman kanssa tehtävä yhteistyö olisi siis jatkossakin hedelmällistä opiskelijoiden laaja-alaisten näkökulmien saavuttamiseksi. Opiskelijoiden mielestä erityispedagogiikan pitkän sivuaineen tarjoaminen nähdään valttikorttina Oulun yliopistolle, sillä se on opiskelijoille erityinen mahdollisuus suorittaa kaksoispätevyys.

Opiskelijat ovat huolissaan erityispedagogiikan pitkän sivuaineen mahdollisen poistumisen aiheuttamista vaikutuksista opiskelijoiden opiskeluaikojen pitenemiseen, sillä on mahdollista, että monet nykyiset luokanopettajaopiskelijat hakisivat opiskelemaan erityispedagogiikkaa pääaineenaan yhteishaussa, jotta saisivat erityisopettajan pätevyyteen tarvittavan pitkän sivuaineen suoritettua. Tämä puolestaan veisi erityispedagogiikan koulutuksesta sitä päätoimisesti opiskelevien paikkoja.

Asian puolesta:

Oulun Luokanopettajaopiskelijat ry

Lapikas ry

Lastarit ry

Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry

Lähteet:

OAJ:n kysely. (2014). Toteutuuko kolmiportainen tuki? http://www.oaj.fi/cs/oaj/kolmiportainen%20tuki

Opettajat Suomessa 2013. Kumpulainen, T. (toim.) (2014). Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy. Tampere.

Erityispedagogiikan pitkän sivuaineen opiskelijoille toteutettu kysely syksyllä 2015

Opettamisen valmiudet turvattava myös tulevaisuudessa!

Kontaktitunteja suunnitellaan vähennettävän nykyisestä 10h/opintopisteestä 8h/opintopisteeseen. Kasvatustieteiden tiedekunnan ainejärjestöt ovat huolissaan leikkauksen vaikutuksista opetuksen laatuun, sillä tämä veisi pois merkittävän osan kursseilla omaksuttavista käytännön valmiuksista. Jo edellisen opetussuunnitelmauudistuksen myötä kontaktiopetusta vähennettiin 12:sta tunnista 10:en. Valtakunnallisella tasolla tarkasteltuna kontaktiopetuksen leikkaaminen edelleen 8 tuntiin tekisi määrästä erittäin vähäisen opintopistettä kohti.

Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry on omassa lausunnossaan (lausunto sivistysvaliokunnan kuulemiseen 11.10.2016) tuonut esille opettajakoulutuksen erityisen herkkyyden kontaktiopetuksen vähentämiselle. Opettajalta vaaditaan työssään  monikulttuuriosaamista, vuorovaikutustaitoja sekä oppijoiden erityistarpeiden tunnistamista ja tukemista. Nämä tulee siis myös huomioida koulutuksen aikana. Opettajankoulutusta ei voida toteuttaa pelkästään massaluennoilla, kirjatenteillä tai verkkokurssein (Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry, Tavoitteet opettajankoulutukselle 2016-2019).

Tuleva opettaja oppii omien kokemusten ja konkreettisen tekemisen kautta tarvittavia tietoja ja taitoja. Ilman riittävää koulutusta ei hänellä voi olla valmiuksia opettaa esimerkiksi taito- ja taideaineita. Edellä mainittujen lisäksi opettajaksi opiskelevat tarvitsevat riittävästi aikaa ja tilaa kasvatustieteelliselle keskustelulle. Opettajankoulutuksen tärkeä voimavara on sen tutkimusperustaisuus yhdistettynä käytännön kokemuksiin. Kasvatustieteen opinnot luovat vankan pohjan ammatillisen identiteetin sekä akateemisen osaamisen kehittymiselle. Vain riittävällä kontaktiopetuksella voidaan taata näiden toteutuminen.

Tiedekuntamme opiskelijamäärä nousee tulevina vuosina. Erinomaisesta opintopistekertymästä huolimatta leikatuin varoin tiedekunnan pitäisi kouluttaa enemmän tulevaisuuden ammattilaisia. Kontaktiopetuksen vähennystä perusteltaisiin sopeuttamistoimenpiteenä. Vaihtoehtoisena toimenpiteenä pidämme ryhmäkokojen kasvattamista, jolloin kurssisisältöjä ei tarvitse supistaa. Kasvatustieteiden tiedekunta muuttanee muutaman vuoden sisällä, mistä  tulisi syntyä myös säästöjä. Täten leikkaustoimenpiteiden kohdistaminen juuri kontaktiopetukseen on ajankohtaan nähden kohtuutonta. Ainejärjestöt ovat valmiita sitoutumaan 55op vuodessa ja kandipalautteen vastaamisen merkityksen korostamiseen jäsenistöilleen, jotta leikkaustarpeita saataisiin ehkäistyksi.

Leikkaukset eivät saa vaarantaa opettajaopiskelijoidemme työelämävalmiuksia.

Asian puolesta:

Lastarit ry

Motiva ry

Mukava ry

Oulun Luokanopettajaopiskelijat ry

Spessu ry

Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry

Puheenjohtajan viikko

Moi ja kivaa viikon alkua! Täällä kirjoittelee Riikka, Lastareiden (vielä tämän hetkinen) puheenjohtaja. Ajattelin kertoa teille, mitä erääseen viikkooni on sisältynyt, erityisesti puheenjohtajan näkökulmasta katsottuna. Puheenjohtajan virallisiin tehtäviin kuuluu muun muassa hallitusten kokousten johtaminen, mutta pj:n pesti on paljon muutakin! :)

maanantai 31.10

Viikko alkoi toimintasuunnitelman sekä tulo- ja menoarvion ideoinnilla yhdessä hallituksen kanssa. Vaalikokous häämötti parin yön päässä, joten hallituksen oli saatava pohjaesitys ensi vuoden toimintasuunnitelmaksi sekä tulo- ja menoarvioksi. Kokoonnuimme hallituksen jäsenen Riikan (yhdellä k:lla ;) luokse maanantai-iltana ja muiden kiireellisten asioiden jälkeen aloimme ideoimaan tosua sekä budjettia. 

dsc_0183

tiistai 1.11

Kalenteri kertoi, että kävin aamuluennolla, jonka jälkeen menin mummon luokse kyläilemään :)

keskiviikko 2.11.

Vaalikokous eli syyskokous -päivä. Minua jännitti todella paljon ja pääni oli täynnä kysymyksiä! Millainenhan hallitus ensi vuodelle valitaan, kenestä tulee minun jatkajani? Mitä mieltä yhdistyksen jäsenet ovat toimintasuunnitelmasta, jonka olemme ensi vuodelle tehneet? Ennen kokousta kävin Tokmannilla ostamassa kokoustarjottavia ja laitoimme yhdessä hallituksen kanssa pöydän koreaksi kokoukseen osallistuvia varten. 

Kokous sujui hyvin. Kävimme todella antoisaa keskustelua koskien ensi vuotta ja sitä, millaisia toiveita jäsenillä on Lastareiden toiminnan suhteen. Valitsimme myös uuden hallituksen ensi vuodelle! Jännitin aivan turhaan, ensi vuonna Lastareiden hallituksessa asioita hoitaa joukko motivoituneita toimijoita :)

dsc_0186

torstai 3.11.

Päivä kului yliopistolla ja ilta töissä. 

Teen valmiiksi Abipäivien ständivuorolistan Doodle-kyselyn pohjalta ja laitan vuorolistan tiedoksi ständeilijöille. Abipäivät muuten menivät todella hyvin, suuri kiitos kaikille ständeilijöille :)

Kotimatkalla Oulunsalosta keskustaan, huomaan, että auton rengas on mennyt puhki. Onneksi siitäkin vastoinkäymisestä kuitenkin selvittiin.

perjantai 4.11.

Kirjoitan ensi hallituksen kokouksen esityslistan sekä kokouskutsun valmiiksi ja lähetän ne sekä hallitukselle, että kaikille muillekin vakan opiskelijoille. Muuten päivä kuluu töiden parissa. 

 

Tällainen oli minun viikkoni. Viikko-ohjelma vaihtelee laidasta laitaan, kalenterista on tullut todella tärkeä apuväline, jotta osaan olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan :D

Vaikka hallitustyö on välillä itsenäistä työtä, sovittujen kokousten ja muiden tapaamisten lisäksi hallitus pitää käytännössä päivittäin yhteyttä Whatsappin, Facebookin ja puheluiden välityksellä. Yhteydenpito on tärkeää, jotta kaikki hallituksessa pystyvät ilmaisemaan mielipiteensä koskien päätöksentekoa ja muitakin eri asioita.

Hallitustoiminta on todella monipuolista. Juuri monipuolisuus on yksi syy siihen, miksi hallituksessa toimiminen on niin mielenkiintoista ja antoisaa :) 

Toivotan sinulle hyvää viikon jatkoa ja joulun odotusta! 

 

ps. Olethan jo ilmoittautunut Puurojuhlaan? :) Toivottavasti näemme siellä!

Kannanotto Mielensäpahoitus-sitseihin liittyen

Lastarit ry on järjestämässä yhteisiä sitsejä 24.11.2016 Oulun yliopiston koneinsinöörikilta ry:n ja Sähköinsinöörikilta ry:n kanssa, joiden teemana on mielensäpahoitus. Tapahtuman Facebook-sivuille kirjoitettu tapahtumakuvaus ei ole ollut Lastarit ry:n linjauksen mukainen, vaan se julkaistiin ilman ainejärjestöjen yhteistä hyväksymistä. Toimme tapahtuman suunnitteluvaiheessa esille sen, miten haluamme tapahtumaa markkinoitavan. Lopullinen markkinointi poikkesi kuitenkin huomattavasti aiemmin sovitusta. Tapahtuman kuvaus ei vastannut sitä mielikuvaa, jonka olimme yhdessä osallistuvien ainejärjestöjen kanssa suunnitellessa luoneet. Pohdimme yhdessä muiden tapahtuman järjestäjien kanssa, missä muodossa lopullinen tapahtuma tullaan järjestämään. Lastarit ry ei hyväksy rasismia tai syrjintää missään muodossa.

”Se ei tykänny sen pippelistä vaan se halus pimpin”

SOOLin teemaseminaari sukupuolisensitiivisyydestä: Pojat ovat poikia ja tytöt prinsessoja – opettajat sukupuolistereotypioiden murtajina?

Täällä kirjoittelee Sini Moilanen Lastareiden hallituksesta. Toivottavasti saatte paljon irti tästä tekstistä, kommentoikaa ja kysykää! Laitan loppuun materiaaleja ja hyödyllisiä sivustoja, joihin kannattaa tutustua.

Kun kuulin SOOLin teemaseminaarista, ilmoittauduin heti innokkaaksi lähtijäksi. Sukupuoliasiat ovat olleet mielessäni jotenkin poikkeuksellisen  paljon, ja halusin lisää näkökulmia ja ajankohtaista tietoa pohdintojen ympärille. 

20161021_102045

Teemaseminaarin ensimmäinen puhuja oli Tiia Forsström Sateenkaariperheet ry:stä. Puheenvuorossaan hän pohti sukupuolta. Mitä se on, mitä se ei ole?

Tuletko miettineeksi ikinä arkikäsityksiäsi sukupuolesta? Ovatko ainoat vaihtoehdot mies ja nainen? Mitä ajatuksia miesten vaatteisiin pukeutunut nainen sinussa herättää? Entä pitsimekkoon pukeutunut mies? Kun ystäväsi saa lapsen, kysytkö ensimmäisenä lapsen sukupuolen? Voiko vastasyntyneelle tytölle antaa lahjaksi sinisiä vaatteita? 

Aiheena sukupuoli ja seksuaalisuus herättää voimakkaita tunteita. Voimakkaat kulttuuriset ja biologiset syyt asettavat mies- ja naissukupuolet melko tiukkaan lokerikkoon. Seksuaalisuus ja seksuaalinen suuntautuminen on niin keskeistä ihmisyydessä, että aiheena se on monelle hankala ja herkkä.

Yhteiskunnassamme sukupuoli on itsestäänselvyys ja pakko. Jos syntymässä lapsen sukupuolta ei näe, lääkäri päättää sen. Tiesitkö, että transvestismi luokiteltiin Suomessa sairaudeksi vuoteen 2011 saakka?

20161021_100820

Lounastauon jälkeen jakauduimme työpajoihin. Ensimmäisenä osallistuin Tiia Forsströmin “Perhe, sukupuoli ja kohtaaminen”- työpajaan.

Se mitä omassa perheessä tapahtuu, on tavallista. On tavallista, että äiti lukee joka ilta iltasadun. On tavallista, että on kaksi kotia joiden välillä kuljetaan. On tavallista, että kotona on kaksi äitiä. On tavallista, että isä oli ennen mies mutta nykyään nainen. Sateenkaariperheiden lapsille perheen monimuotoisuus ei ole kummallinen asia, joten muidenkaan ei siitä tarvitsisi sen ihmeellisempää tehdä.

Sukupuolesta voi puhua. Sukupuolen moninaisuus ei koske vain transihmisiä. Opiskeluryhmässäsi, luokassasi, päiväkotiryhmässäsi tai tuttavapiirissäsi todennäköisesti on joku, joka ei ole varma sukupuolestaan. Sukupuolen moninaisuus ja siihen liittyvät asiat eivät ole jotain hämärää pervoilua, vaan aivan tavallisia asioita arkipäivässä. Pieni päiväkoti-ikäinen tyttö saattaa kokea itsensä pojaksi, teini-ikäinen poika saattaisi haluta lakata kyntensä kouluun, keski-ikäinen nainen tahtoisi toteuttaa itseään miehenä ja vanhainkodissa kiikkutuolissa istuva mies saattaa muistella aikoja, jolloin pukeutui salaa vaimonsa mekkoon. Mielestäni tärkeintä opettajana on tuoda sukupuolen moninaisuutta julki, tehdä siitä arkipäiväinen asia siinä missä vaikka ruokavaliot ja lempisarjakuvat ovat.

Miten sukupuolet näyttäytyvät lapsen arjessa? Vaateosaston tyttöjen ja poikien vaatteet, tyttöjen ja poikien lelut, lastenohjelmat, kirjat ja pelit. Lapset elävät maailmassa, jossa tyttöjen ja poikien rooleja viedään hyvin vastakkaisiin suuntiin. Lapsen arki onkin juuri se paikka, missä sukupuolten välisiä eroja voidaan pohtia ja hämmästellä. 

Miten muualla ja ennen? Vain sata vuotta sitten Suomessa oli yhtä outoa nähdä nainen housuissa, kuin nyt mies hameessa. Myös punainen oli tällöin voimakkaasti miesten väri, ja sininen naisten. Yhteiskunnassamme näkyy voimakas ero ”miesten ja naisten aloilla”. Ohjattiinko sinua tietylle alalle, kun yläasteella pohdit jatko-opintopaikkaasi? Miten suhtaudut, kun eskari-ikäinen poika haaveilee sairaanhoitajan urasta ja pieni tyttö sähköasentajan?

Taide, kulttuuri ja leikki? Siinä missä päiväkotilapset leikkivät autoilla, pikkulegoilla ja barbeilla, on myös ok leikitellä sukupuolilla. Kotileikeissä lapset sekoittelevat sukupuolirooleja luonnollisesti. Jos leikissä on vain tyttöjä, heistä muokkautuu leikkiin isiä ja pikkuveljiä. Lastenkulttuurissa on tehty onneksi tietoista haastamista sukupuoliroolien kanssa. Esimerkkinä Mulan, jossa tyttö tekeytyy mieheksi päästäkseen isänsä paikalle armeijaan.

Onko sukupuoliasioiden puheeksi ottaminen vaikeaa? Itse ajattelen, että lasten arjessa ja maailmassa juttelu käy melko luonnostaan leikin, kirjojen ja keskustelun kautta. Vaikeaksi osoittautuu ehkä ne vanhemmat, jotka eivät anna poikansa leikkiä prinsessaleikkejä tai lakata niitä kynsiä.

20161021_161623

Turun setan työpajassa “Normikriittisyydestä luovaan tasa-arvon toteuttamiseen” kielen päällä oli kysymys “Miksi?”. Itselleni avautui monta normia, joita ei ole tullut mieleenkään rikkoa tai edes ajatelleeksi. Miksi meidät täytyy luokitella joko naiseksi tai mieheksi? Siis ihan oikeasti miksi.

Sukupuoliavaruus. Ajattele hetki sukupuolia. Näetkö naisen ja miehen? Näetkö janan, jossa toisessa päässä on nainen ja toisessa mies? Ja kaikki muut siinä jossain välillä. Oikein maskuliininen, lihaksikas ja parrakas mies siellä toisessa päässä, ja korkokengissä kipittelevä siro huoliteltu nainen siellä toisessa päässä? Ovatko transihmiset siinä janalla, vai siirretty siitä kokonaan pois?

Meillä ihmisillä on tarve luokitella ja ryhmitellä ihmisiä. Sanastoa löytyy aivan valtava määrä (käy kurkkaamassa http://transtukipiste.fi/hlbtiq-sanasto/). Entä jos sukupuolen moninaisuuden näkisikin “sukupuoliavaruutena”? Olisiko vaikeaa ajatella maailmaa, jossa on yhtä ok olla toisena päivänä nainen, toisena mies, toisena sukupuoleton tai kerran viikossa nainen ja mies yhtä aikaa? Miksi passissa täytyy olla merkintä siitä, oletko mies tai nainen? Miksi syntyessämme meidät määritellään aivan ensimmäisena jompaan kumpaan sukupuoleen, jos vaihtoehtoja on todellisuudessa paljon enemmän?

On todella tärkeää on tuoda nämä normeja rikkovat kysymykset ja pohdinnat päivänvaloon, jotta niistä tulee luonteva osa arkeamme.

20161021_101444

Loppupuheenvuorossa Sari Miettinen pohti, miten sukupuolen- ja seksuaalisuuden moninaisuus otetaan huomioon opettajan työssä, ja miksi se on tärkeää. Päälimmäisenä Miettisen puheenvuorosta itselleni jäi kommentti “Jos et tiedä, millä nimellä haluat nuoren sukupuolta kutsuttavan, niin kysy hyvä ihminen.”

Niimpä. Meillä Suomalaisilla perustallaajilla on ehkä tapana lakaista maton alle niitä outoja ja pelottavia kysymyksiä ja olettamuksia. Ajatella, että ne nais- ja miessukupuolen välille jäävät sukupuolet ovat jotain hyvin marginaalista ja harvinaista. Että eihän niistä kannata numeroa tehdä. Mutta kun ei se niin mene. Jokaisessa koululuokassa on keskimäärin noin kaksi sateenkaari-ihmistä, seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvaa. Jos opettajana et ole varma, mitä sukupuolta oppilaasi on tai haluaa olla, avaa vain suusi ja kysy. Kyllä nuori osaa siihen vastata. Sukupuolia on niin monta kuin on meitä ihmisiä, eikä sukupuolen moninaisuus kuulu ainoastaan transihmisille.

Annetaan opettajina lapsille ja nuorille mahdollisuus kasvaa omaksi itsekseen ja löytää oma identiteetti, ilman turhaa normittamista sukupuolirooleihin.

Me kaikki poikkeamme jostain normista, mistä sinä poikkeat?

 

-Sini Moilanen

Lastarit ry

Linkkejä ja vinkkejä:

Kuvahaun tulos haulle tiia forsström trans

Tiia Forsström: Trans- sukupuolen muunnelmia (2008)

Tietoa sukupuolesta http://transtukipiste.fi/tietoa-sukupuolesta/

Sanastoa: http://transtukipiste.fi/hlbtiq-sanasto/

Normikriittinen opetusmateriaali Älä oleta (Julkaistu 10.12.2013):  http://normit.fi/

“Opas sisältää ehdotuksia siitä, miten oppilaitoksia ja opetusta voitaisiin päivittää. Se esittelee keinoja puuttua syrjiviin normeihin ja tehdä koulusta yhdenvertaisempi oppimisympäristö kaikille.”

Seksuaalioikeudetkoulussa: http://www.vaestoliitto.fi/seksuaalisuus/menetelmia-seksuaalikasvatukseen/seksuaalioikeudet/seksuaalioikeudet-koulussa/

Mitä kuuluu sateenkaarinuorille suomessa? http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/sateenkaarinuori.pdf

http://www.eimeidankoulussa.fi/

Ps. Jos tulevat teemaseminaarit kiinnostaa, ota yhteyttä Lastareiden hallitukseen. Jäsenenä saat seminaarin, matkat ja lounaan ilmaiseksi!

 

Viiniä ja vaikuttamista

Lastarit ry järjesti viime keskiviikkona 19.10. Viiniä ja vaikuttamista -tapahtuman. Tapahtuman tarkoituksena oli keskustella niin koko yliopistoa, koulutustamme kuin ainejärjestöämmekin koskevista asioista. Iloksemme paikalle saapui hyvä edustus sekä opiskelijoitamme että henkilökunnankin jäseniä. Keskustelu oli vilkasta ja saimme monipuolisesti kirjattua asioita, jotka toimivat ja joita meidän tulisi vielä kehittää.

Yliopistoa kehuttiin hyvästä yhteishengestä ja siitä, että suurin osa koulutusohjelmista on samalla kampuksella. Monitieteisyyttä kaivattiinkin koulutusohjelmien ja tiedekuntien välille. Yliopisto sai kritiikkiä tiedotuksestaan: monet yliopistomaailman muutokset jäävät riviopiskelijalta tuntemattomiksi. Tiedotusta tulisikin selkeyttää ja yliopiston toiminnan tulisi olla entistä läpinäkyvämpää. Erilaiset työalustat ja sovellukset jakoivat mielipiteitä: niitä koettiin olevan liian monta, ja toisten koettiin toimivat hyvin, toisten heikommin. Myös yliopiston sisäilmaongelmat puhuttivat. Mielestämme niihin tulisikin puuttua tiukemmin. Aihealue on ajankohtainen myös vähän aikaa sitten Humanistisen tiedekunnan tiloissa tehtyjen sisäilmamittausten vuoksi.

Omaa varhaiskasvatuksen koulutustamme kehuttiin hyvästä yhteishengestä; opiskelijoiden ja henkilökunnan väliset suhteet koettiin hyvinä. Koulutukseemme kaivattiin kuitenkin joustavuutta opintoihin. Opintojen nopeuttaminen koettiin työläänä. Konkreettisiksi toimintatavoiksi joustavuuteen ehdotettiin esimerkiksi läsnäolopakon joustavuutta sekä vaihtoehtoisia kurssisuorituksia, kuten verkkotallenteita. Myös opiskelijan vaikuttamismahdollisuus harjoittelupaikkoihin lisäisi opintojen joustavuutta. Kurssien koettiin kuitenkin sopivan aiheiltaan hyvin yhteen. Pienryhmäopetus koettiin hyvänä ja tärkeänä osana. Uuden opetussuunnitelman myötä opiskelijat ovatkin valmiita kasvattamaan pienryhmien kokoa, mutta eivät luopumaan opetusmuodosta. Työelämän näkökulmaa kaivattiin kursseille. Tiedekunnassa ja yliopistolla yleisesti tehtävä tutkimus tuntui jäävän opiskelijoilta piiloon. Opiskelijat kokivatkin tutkimushankkeisiin osallistumisen palkitsevana.

Lastarit ry:n toiminta keräsi paljon kehuja. Olemmekin pyrkineet tänä toimintakautena todella kehittämään toimintaamme. Opiskelijat kokivat, että järjestämämme tapahtumat ovat onnistuneita ja monipuolisia. Ainejärjestön tulisikin tarjota kaikille sen jäsenilleen jotain. Otammekin mielellämme ehdotuksia vastaan esimerkiksi tuleviin tapahtumiin liittyen! Keskiviikon tapahtumassa opiskelijat kaipasivat erityisesti lisää liikuntaan ja työelämään liittyviä tapahtumia. Myös kansainvälisyysnäkökulmaa tulisi tuoda enemmän esille myös Lastareiden puolelta. Opiskelijoita mietityttää, mihin lähteä vaihtoon ja miksi. Halutaan myös tietää, minkälaisia kokemuksia vaihdossa olleilla on ollut ja mitä he ovat vaihdossa oppineet. Lastarit ry:n jäsenenä koettiin saavan rahanarvoisia etuja, mutta ylipäätään etujen ei koettu konkretisoituvan riittävästi. Matalankynnyksen kohtaamiset, kuten tämä Viiniä ja vaikuttamista -tapahtuma, opiskelijoiden ja opettajien välillä koettiin tärkeiksi.

Pyrimme Lastarit ry:ssä edistämään näitä esille nousseita asioita ja tuomaan huolenaiheita esille eri työryhmissä, joissa olemme mukana. Keskusteluiden pohjalta voidaan odottaa myös mukavia tapahtumia tulevaisuudessa!

Kasvatustieteiden OPS-iltapäivä

Eilen, 22.9,  järjestettiin kasvatustieteiden tiedekunnan henkilökunnan OPS-iltapäivä. Tilaisuuden tavoitteena oli miettiä, miten saataisiin toteutettua yhteisen laaja-alaisen kandidaatin ohjelman osaamistavoitteet, yliopiston strategia ja yhtenäiset rakenteet. Oulun yliopisto lanseerasi uuden strategian vuosille 2016-2020. Strategia perustuu viiteen temaattiseen, kansainvälisesti merkitsevään tutkimuksen fokusalueeseen: kestävyyttä luovat materiaalit ja järjestelmät, elinikäistä terveyttä edistävät molekylääriset ja ympäristötekijät, digitaaliset ratkaisut havainnoinnissa ja vuorovaikutuksessa, maa-lähiavaruussysteemi ja ilmastonmuutos sekä ihmiset muuttuvassa maailmassa. Strategian näkökulma painottuu pohjoisen sijainnin hyödyntämiseen, jonka avulla on tarkoitus tuottaa “tiedettä arktisella asenteella”.

Laaja-alaisen kandidaatin tutkinnon tavoitteena on esimerkiksi luoda joustavia opintopolkuja ja lisätä valinnan mahdollisuuksia sekä rohkaista jokaista saavuttamaan akateeminen potentiaalinsa. Koulutuksen kehittämiskohteiksi koettiin työelämäyhteydet, työelämärelevanssi, kansainvälinen vaikuttaminen, opinnäytetöiden ohjaus siten, että ne ovat antoisia sekä opiskelijalle että ohjaajalle, sekä opintoprosessien sujuvuus. Laaja-alaiset kandidaatin tutkinnot voivat parhaimmillaan mahdollistaa myös eri yliopistojen yhteistyön. Kasvatustieteen opetussuunnitelman asiantuntijuus rakentuu neljän periaatteen varaan: tutkimustietoon, pedagogiseen herkkyyteen, yhteiskunnalliseen vastuullisuuteen ja arvo-osaamiseen. Koulutuksessa korostuu puolestaan neljä 2000-luvun taitoihin perustuvaa taitoaluetta: kasvatusalan työkalut, maailmankansalaisen taidot, työskentelytaidot ja ajattelun taidot.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta julkaisi juuri Työkalupakin OPS-muutostyöhön 2016. Työkalupakissa nostetaan esille kolme kärkeä opetussuunnitelmatyöhön, jotka pohjautuvat suoraan Oulun yliopiston opiskelijoiden nostamiin teemoihin. Nämä OPS-työn kärjet vuodelle 2016 ovat arviointimenetelmien monipuolistaminen, työelämärelevanssi ja vaihto-opiskelun mahdollistaminen. Erityisesti vaihto-opiskeluun ja kansainvälistymiseen kiinnitettiin huomiota eilen myös OPS-keskusteluissa. Keskustelua kuitenkin tarvittaisiin vielä lisää, jotta nämä näkökulmat todella sisäistettäisiin ja otettaisiin OPS-työssä huomioon. Haasteen OPS-työlle onkin asettanut erityisesti tiukka aikataulu: laaja-alaisten kandi- ja maisteriohjelmien tulisi valmistua tänä syksynä.

Ensimmäisen OPS-työn kärjen mukaan arviointimenetelmiä tulisi monipuolistaa. OYY:n julkaiseman työkalupakin mukaan opiskelijat kokevat projekti- ja harjoitustöiden tukevan eniten heidän oppimistaan. Myös muun muassa essee, jatkuva arviointi ja ryhmätyö arvioidaan melko korkealle. Huonoimman arvion saa melko useinkin käytetty ulkomuistitentti. Mikä arviointitapa tukee sinun oppimistasi?

Toisena kärkenä on työelämärelevanssi. Koulutustarjonnan tulisi olla riittävän monipuolinen ja poikkitieteellinen, jotta se valmistaa opiskelijat tulevaisuuden työelämään. OYY pyrkii vaikuttamaan tähän. Kasvatustieteellä työelämärelevanssi tulee opintojen aikana harjoitteluiden kautta. Minkälaista yhteyttä työelämään toivoisit (vierailut, luennot ym.)?

Vaihto-opiskelun mahdollistaminen on kolmas kärki. Elämä globaalissa maailmassa asettaa haasteet myös koulutukselle. Kansainväliset näkökulmat tulisikin huomioida läpi koulutuksen opintokokonaisuuksissa, vaihto-opiskelumahdollisuuksissa sekä ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden tuomien näkökulmien hyödyntämisessä opinnoissa. Omassa koulutusohjelmassamme vaihtoon lähteminen on useina vuosina tuntunut hankalalta ja opintopisteiden hyväksiluku on voinut olla vaikeaa. Tämä on kuitenkin asia, jota on kehitetty jatkuvasti. Minkälaisia kokemuksia sinulla on vaihto-opiskelusta tai kansainvälisistä opiskelijoista? Miten näitä asioita voisi kehittää?

OPS-iltapäivän aikana puhuttiin myös törmäytyksestä tai kohtauttamisesta. Tämä tarkoittaa muun muassa eri alojen kohtaamista yhteisissä opetusmuodoissa. Esimerkiksi Tampereella tätä on toteutettu eri korkeakoulujen ja alojen yhteisissä projekteissa. Keiden kanssa meillä varhaiskasvattajilla voisi olla yhteisiä antoisia projekteja?

Jos haluat lukea aiheesta lisää,

linkit Oulun yliopiston strategiaan löydät tästä ja tästä

sekä OYY:n Työkalupakkiin OPS-muutostyöhön 2016

Kuulemme mielellämme myös teidän mielipiteitänne siitä, mitä uudessa opetussuunnitelmassa tulisi huomioida. Kommentteja voitte kirjoittaa tämän blogikirjoituksen alle. Voitte myös lähettää meille sähköpostia tai tulla kertomaan kiskaisemalla yliopistolla hihasta. Halutessanne voitte myös lähettää sähköpostia suoraan dekaani Eila Estolalle tai koulutusdekaani Sari Harmoiselle. Nyt on hetki vaikuttaa ja tuoda oma mielipide kuuluviin!