”Jatkuva säästäminen varhaiskasvatuksesta karkottaa tulevia opettajia”

”SONJA TURKKI, SUSA VIKEVÄKORVA

Toteutimme Oulun yliopiston varhaiskasvatuksen opiskelijoille kyselyn, jossa selvitimme tulevien varhaiskasvatuksen opettajien ajatuksia työllistymiseen liittyen Oulussa.

Kyselyyn vastasi lyhyessä ajassa reilut 150 opiskelijaa, joista lähes 60 prosenttia vastasi harkitsevansa alan vaihtoa joko heti opiskelujen jälkeen, viiden vuoden sisällä valmistumisesta tai on jo vaihtamassa opintojensa aikana.

”Huono palkka suhteessa koulutustasoon ja työn vaativuuteen. Työnkuvan muuttuminen vaativammaksi, vaikka se ei näy palkassa. Suuret ryhmäkoot ja se, ettei henkilökuntaa ole välttämättä tarpeeksi aiheuttavat suurta kuormitusta”, kuvailevat opiskelija syitä alanvaihtoon.

Suurin osa kokee varhaiskasvatuksen opettajan työn liian raskaaksi, aliarvostetuksi ja palkan aivan liian pieneksi työn vastuuseen sekä alati kasvavaan vaativuuteen nähden.

Jopa 58 prosenttia vastasi, että lasten ja henkilöstön välinen kasvatettu suhdeluku (1:8) vaikuttaa Oulun vetovoimaan työnantajana. 21,3 prosentin mielestä ei vaikuta ja 20,7 prosenttia ei osannut sanoa.

”Houkuttelevimpia ovat ne kaupungit, joissa suhdelukua ei ole kasvatettu eikä subjektiivista vk-oikeutta rajattu (eli ei niin paljon ”puolikkaita” lapsia).”

Ryhmäkokojen kasvattamisella ja subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisella on kerrannaisvaikutuksia, sillä 20 tuntia viikossa ja 10 päivää kuukaudessa olevat lapset lasketaan puolikkaina. Ei ole takeita siitä, että ”puolikkaat” eivät olisi yhtä aikaa päiväkodissa.

41,3 prosenttia vastasi, että subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen vaikuttaa Oulun vetovoimaan työnantajana. 32 prosenttia ei osannut sanoa ja 26,7 prosenttia vastasi, ettei vaikuta.

”Löytyykö Oulusta vuonna 2030 riittävästi lain vaatima määrä varhaiskasvatuksen opettajia ja päteviä johtajia?”

Oulu on ainoa suurista kaupungeista, jossa nämä molemmat varhaiskasvatuksen heikennykset ovat voimassa. ”Työn kuitenkin haluaisi tehdä aina hyvin lasten etua ajatellen. Se ei kuitenkaan nykyisissä olosuhteissa ole mielestäni aina täysin mahdollista.”

Varhaiskasvatuslain myötä vuodesta 2030 alkaen jokaisen päiväkodin työntekijällä kahdella kolmasosalla täytyy olla korkeakoulututkinto, mistä vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan tutkinto.

Opettajista on valtakunnallisesti jo nyt kova pula. Lisäksi päiväkodin johtajilta vaaditaan tulevaisuudessa kasvatustieteen maisterin tutkinto. Miten käy, kun laki astuu voimaan? Löytyykö Oulusta vuonna 2030 riittävästi lain vaatima määrä varhaiskasvatuksen opettajia ja päteviä johtajia?

Pääkaupunkiseudulla on jo päätetty nostaa varhaiskasvatuksen opettajien palkkoja, Oulun siirtoa odotellaan vielä. Helsingissä ja Espoossa tämä tarkoittaa 175, Vantaalla 145 euron kasvua kuukausipalkkaan. Kaiken lisäksi Helsinki on käynyt rekrytoimassa Oulun yliopistolla alan opiskelijoita jo nyt.

Tiedämme, mitkä kehittämiskohteet ovat. Kysymys kuuluu, miten nämä ongelmat ratkaistaan ja miten ala pidetään Oulussa vetovoimaisena? Miten taataan kaikkien osaavien ammattilaisten saaminen tulevaisuudessa? Muutoksia täytyy tehdä nyt, jotta opiskelijat haluavat jäädä alalle ja töihin Ouluun.

Sonja Turkki

puheenjohtaja

Oulun yliopiston varhaiskasvatuksen

opiskelijoiden ainejärjestö Lastarit ry

Susa Vikeväkorva

varhaiskasvatuksen maisteriopiskelija ja opettaja

kaupunginvaltuutettu (vihr.)

Oulu”

 

Mielipidekirjoitus julkaistu Kalevassa 26.11.2018

https://www.kaleva.fi/lukijalta/mielipiteet/jatkuva-varhaiskasvatuksesta-saastaminen-karkottaa-tulevia-opettajia-oulusta/810862/?fbclid=IwAR1TekefwIcJs8rkQ2m5PoLt5lUv6OaTPOGtqM6VRK2JUG4T4fizASHofNo#anchor-for-comments

Hei sinä uusi fuksi!

Moikka ja onneksi olkoon opiskelupaikkasi johdosta!

Tervetuloa Oulun yliopistoon kasvatustieteiden tiedekuntaan! Täältä Lastareiden sivuilta löydät infoa fuksihommista, syksyn aikatauluista ja  hallituksen 2018 kokoonpanosta kuvien kera. Ota meidät myös seurantaan Facebookissa (Lastarit ry) ja Instagramissa (@lastaritry), jottei mitään tärkeää mene ohi! Sähköposti, Facebook ja Instagram ovat meidän ensisijaisia informaatiokanavia. Kun aloitat opiskelut yliopistolla, sinut lisätään postituslistalle.

Muista liittyä Lastareiden jäseneksi hintaan 10€/vuosi tai 30€/5 vuotta. Muistathan liittyessäsi täydentää myös kyselytietolomakkeen. Saat syksyllä maksua vastaan tarran opiskelijakorttiisi, jolla saa huikeita alennuksia muun muassa haalareista ja Lastareiden järjestämistä koulutuksista. Lisäksi meidän jäsenyytemme mahdollistaa liittymisesi SOOLiin ja saat valtakunnallisen, ison opettajaopiskelijaliiton sekä OAJ:n tarjoamat edut käyttöösi!

Mutta nyt, nautitaan vielä hetki kesästä!

-Sonja

 

Ajankohtaista LTOL:n alueellisilta neuvottelupäiviltä 24.-25.5.

Mukavaa kesäkuun alkua kaikille ja onnittelut valmistuneille!

Pääsin osallistumaan ainejärjestöaktiivin ja opiskelijan näkökulmasta viikko sitten Lastentarhaopettajaliiton järjestämille alueellisille neuvottelupäiville, jotka pidettiin täällä Oulussa. Koulutus keskittyi muun muassa ajankohtaisiin koulutuspoliittisiin asioihin, uuteen varhaiskasvatuslakiin, järjestö- ja viestintäasioihin, SAK-aikaan ja palkkaukseen. Kuten ymmärtää saattaa, kaksipäiväisen seminaarin aikana tulee paljon asiaa. Jaoin jotakin instagramissa storyn puolella kumpanakin päivänä, mutta halusin kuitenkin tehdä ranskalaisin viivoin pienen tiivistelmän siitä, mitä minulle jäi ehkä päällimmäisenä koulutuksesta mieleen, ja jakaa ne teille.

-Työelämässä olevat ja kun sinne siirrytte: pitäkää puolenne SAK-ajan kanssa. Suunnittelu-, kehittämis- ja arviointiaikaa on 13% työajasta eli noin 5 tuntia viikossa. Tätä aikaa ei saa pilkkoa liian pieniin osiin, se EI sisällä tiimipalaveria tai talon palaveria, EIKÄ myöskään vanhempien tapaamisia. Siitä missä suunnitteluaika pidetään, sovitaan esimiehen kanssa, mutta jos SAK-aika on pidettävä työpaikalla, on siihen tarjottava asianmukaiset tilat. Hyvä suunnittelu on laadukkaan varhaiskasvatuksen perusta!

-Varhaiskasvatussuunnitelman tekemistä EI voi ulkoistaa

-Muistakaa lukea työsopimuksenne tarkkaan

-Uusi varhaiskasvatuslaki astuu toivon mukaan voimaan 1.8.2018, siitä päätös mahdollisesti kesäkuun aikana, siitä voit lukea lisää täältä: https://www.oaj.fi/cs/oaj/varhaiskasvatuslaki

-Uuden varhaiskasvatuslain astuessa voimaan alkaa työskentely esimerkiksi tarkempien tehtävänkuvien määrittelyssä (varhaiskasvatuksen sosionomi, lastenhoitaja)

-Tavoitteena OVTES

Muistakaa, että me olemme opettajia!

 

Mukavaa ja aurinkoista kesää kaikille!

Sonja

Lastarit ry puheenjohtaja

OPETTAJAN TYÖELÄMÄÄN SIIRTYMINEN:

Lastarit ry selvitti vastauksia työelämään siirtymisessä opiskelijoita mietityttäviin kysymyksiin.

Postaus sisältään koonnin Opetusalan ammattijärjestön eli OAJ:n valmistuvien opettajien infotilaisuudesta.

 

1. Valmistumisen lähestyessä on syytä miettiä ammattijärjestöön liittymistä:

 

http://www.lastentarha.fi/cs/ltol/etusivu

http://www.oaj.fi/cs/oaj/etusivu

 

2. OAJ:n tiedotteet valmistuville opettajille:

 

  • Tietoa esimerkiksi työn hakemisesta, virka- ja työehtosopimuksista, palkoista, lomista, työttömyyskassasta…

https://www.oaj.fi/cs/oaj/valmistuvien%20infot

 

3. Kiinnitä näihin huomiota, kun teet työsopimusta:

 

  • Ammattinimike ja siihen kuuluvat työtehtävät 
  • Palkka (lastentarhanopettajan vähimmäispalkka 2343,69 e)
  • Työaika
  • Työtuntimäärä
  • Tarkista työehdot. Toisinaan ilmenee tapauksia, jolloin työnantaja on asettanut sopimuksessa erikoisia vaatimuksia, kuten yritysorganisaation toimintatapoihin liittyvää vaitiolovelvollisuutta. Jos allekirjoitat nämä vaatimukset, olet silloin myös sitoutunut noudattamaan niitä.)
  • Vaadi koeaika. Koeajan aikana sinun on mahdollista selvittää, vastaako työ käytännössä työsopimuksessa sovittuja asioita. Koeajan aikana työntekijän on mahdollista purkaa työsopimus ilman irtisanomisaikaa. Yleensä kunnat käyttävät 4kk koeaikaa, yksityisten organisaatioiden kanssa koeajasta on syytä keskustella tapauskohtaisesti.

 

HOX! Työnantajaa on syytä pyytää kertomaan ja selittämään, miten virkaehtosopimus toteutuu omassa työsopimuksessasi.

 

4.Mitä tehdä, jos työyhteisössä ilmenee ongelmia? 

 

  • Keskustele asiasta aina ensin työyhteisösi ja esimiehesi kanssa.
  • Keskustele asiasta työsuojeluvaltuutetun kanssa.
  • Ota yhteyttä luottamusmieheen, jolta asiasta voi kysyä luottamuksellisesti.
  • Jos kuulut Opettusalan ammattijärjestöön, voi asiasta lähestyä OAJ:n paikallisyhdistystä. He neuvovat, miten asiaa voi lähteä ajamaan liiton kautta.

HOX! Ongelmia tulisi kyetä ratkomaan työsuhteen aikana. Jos työsuhde on jo loppunut, on asioihin jälkikäteen puuttuminen haasteellista.

 

5.Yleisiä haasteita lastentarhanopettajan työssä: 

 

  • Opettajan työnkuvaan liittyvät erimielisyydet.

Lastentarhanopettaja on vastuussa lapsiryhmässään toteutuvasta pedagogiikasta, joten siihen liittyvät tehtävät ovat työn keskiössä. Lähtökohtaisesti opettajan perustyö on kunnilla sama, mutta kuntakohtaisia linjauksia on tehty paljon esimerkiksi lasten läsnäololistojen ja ruokatilausten käytännön toteuttamisesta. On tärkeää, että omasta työnkuvasta sovitaan esimiehen kanssa ennen työsopimuksen allekirjoittamista.

Lisää tietoa lastentarhenopettajan työtehtävistä ja osaamisesta:

https://www.oaj.fi/cs/oaj/Varhaiskasvatus%20ja%20esiopetus1

http://www.lastentarha.fi/cs/ltol/Osaaminen

 

  • SAK-ajan toteutuksen haasteet.

Enää ei ole asianmukaista puhua opettajan suunnitteluajasta, vaan suunnittelusta, arvioinnista sekä kehittämisestä eli SAK-ajasta.

Lisää tietoa:

https://www.kt.fi/sopimukset/ohjeet/kvtes/erityismaarays-lastentarhanopettajan-tyoaika

http://www.oaj.fi/cs/oaj/Uutiset?contentID=1408920980600

 

  • Suhdelukujen toteutumisen haasteet. 

Opettajana ja varhaiskasvatuksen pedagogina vastuu ryhmän pedagogisesta toiminnasta ja lasten hyvinvoinnista. Mikäli suhdeluvuista poiketaan jatkuvasti, tulee olla yhteydessä esimerkiksi omaan luottamusmieheen, OAJ:n paikallisyhdistykseen tai kuntansa palveluohjaukseen.

Tietoa suhdelukujen toteutuksesta:

https://www.oaj.fi/cs/oaj/paivakotien%20lapsiryhmat

 

6. Varhaiskasvatuslaista

 

  • Työyhteisöissä käydään paljon keskustelua tulevasta varhaiskasvatuslaista, jonka on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2018. OAJ ajaa lain uudistamisessa selkeyttä henkilöstön nimikkeisiin, kelpoisuuksiin, henkilöstörakenteisiin, erityisopetukseen, johtamiseen, ryhmäkokoihin ja vuorohoitoon.

Lisää tietoa varhaiskasvatuslaista ja siihen liittyvistä OAJ:n tavoitteista:

https://www.oaj.fi/cs/oaj/varhaiskasvatuslaki

Lastarit ry kannattaa hallituksen esitystä varhaiskasvatuslaiksi

Valtioneuvoston esitys varhaiskasvatuslaiksi;

 

image001

 

Asettaa lapsen edun keskiöön

Tutkimustulokset osoittavat korkeatasoisen varhaiskasvatuksen merkittävät positiiviset vaikutukset lasten tulevaan koulupolkuun ja myöhempään elämään. On hyvä, että nämä tutkimustulokset on otettu varhaiskasvatuslain lähtökohdaksi ja suomalaisen varhaiskasvatusjärjestelmän kehittämisen tueksi.

 

Vahvistaa varhaiskasvatuslain tavoitteiden mukaista pedagogiikkaa varhaiskasvatuksessa

Vuoden 2015 varhaiskasvatuslain pedagogiset tavoitteet ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet korostavat pedagogiikkaa ja edellyttävät opettajakoulutuksen suorittaneita jokaiseen lapsiryhmään. Esitys siitä, että varhaiskasvatuksen opettaja ovat jatkossa kasvatustieteen kandidaatteja on kannatettava. Varhaiskasvatuksen opettajakoulutus keskittyy jatkossa yliopistoihin muun opettajakoulutuksen yhteyteen, tämä vahvistaa yhtenäistä koulutusjärjestelmää.

 

Panostaa henkilöstön osaamiseen: selkiyttää henkilöstörakennetta ja nimikkeitä ja hyödyntää erilaista osaamista lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tueksi

Tutkimustulokset osoittavat yksiselitteisesti, että henkilöstön koulutuksella ja varhaiskasvatuksen laadulla on selvä yhteys. On keskeistä, että henkilöstön nimikkeet selkeytetään, jotta koulutuksen tuomaa osaamista pystytään kohdentamaan tarkoituksenmukaisesti lapsen kehityksen ja oppimisen edistämiseksi. Tämä on moniammatillisen yhteistyön ja yhdenmukaisen varhaiskasvatuslaadun kannalta välttämätöntä.

 

Edellyttää kasvatustieteen maisterin tutkintoa päiväkodinjohtajalta

Päiväkodin johtajuus on muuttumassa yhä enemmän pedagogiikan ja työntekijöiden pedagogisen toiminnan johtamiseksi ja suunnitteluksi. Päiväkodin johtajalla tulee olla kasvatustieteen maisterin tutkinto, kuten perusopetuksen rehtoreilla on.

 

Nostaa varhaiskasvatuksen laadun kansainväliselle tasolle

Kansainvälisten linjausten mukaan päiväkotien henkilöstöstä korkeakoulutettujen osuus tulisi olla vähintään puolet. Korkeakoulutettujen määrän lisääminen henkilöstöstä ei vähennä heidän päivittäistä läsnäoloaan päiväkotien arjessa, vaan linjaus on paluu 1990-luvun alun päiväkotien henkilöstörakenteeseen. Tutkimustulosten mukaan korkeammin koulutetut ovat sensitiivisempiä lasten tarpeille ja yliopistollinen opettajakoulutus näkyy laajempana osaamisena muun muassa lapsen tuen tarpeiden havaitsemisessa. Esitys nostaa korkeammin koulutettujen osuutta on askel oikeaan suuntaan, erityisesti nyt kasvavien tehtävien ja osaamisvaatimusten muutosten yhteydessä.

 

Sisältää suunnitelman varhaiskasvatuksen pitkäjänteiselle kehittämiselle ja edistää varhaiskasvatuksen kehittämistä osana lasten koulutuspolkua

Pitkä siirtymäkausi antaa hyvin aikaa henkilöstörakenteen muutoksille. Varhaiskasvatuslaki kytkee varhaiskasvatuksen kokonaan osaksi koulutusjärjestelmää, joka luo koulutuksellisen jatkumon varhaiskasvatuksesta, esiopetukseen ja perusopetukseen. Tämä luo koulutuksellista tasa-arvoa.

 

LASTENTARHANOPETTAJA: TULE TEKEMÄÄN HISTORIAA

27.4.2018 on luvassa Suomen historian suurin kollektiivinen ja laaja palkankorotusesitys.

Lastentarhanopettaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja,

Ei leikkirahaa – kansanliikkeen aktiivit ovat tuottaneet valmiin materiaalin palkankorotusesitykseesi. Materiaalit on tarkoitettu kaikille lastentarhanopettajille, joilla on voimassaoleva työsuhde: Vakituinen, äitiyslomalainen, sijainen, määräaikainen, epäpätevä, tule mukaan! Materiaalit löydät oheisista linkeistä.

Tulosta ja perehdy materiaaleihin huolella! Täytä ja palauta ohjeen mukaan lähimmälle esimiehellesi perjantaina 27.4.2018. Olet mukana tekemässä historiaa!

Koskaan aikaisemmin ei tiettävästi yksittäinen ammattiryhmä ole esittänyt näin kollektiivista ja valtakunnallista palkankorotusvaatimusta samanaikaisesti. Levitäthän sanomaa kollegoillesi kaikkialla!

Ei leikkirahaa -yhteisö haastaa sinut myös kuvahaasteeseen: Ota itsestäsi kuva, jossa pitelet ei leikkirahaa -kylttiä ja julkaise kuva omalla somekanavallasi (Facebook, Instagram, Twitter). Kuvan yhteydessä käytä hashtagejä #eileikkirahaa #palkkataistelu #palkkatasaarvo #kolmetonnia. Kutsu kuvahaasteeseen mukaan myös ystäväsi, perheesi ja kollegasi ja vaikka naapurisi! Täytetään some eileikkirahaa -kuvilla!

On aika nostaa naisvaltaisia aloja palkkakuopasta ala kerrallaan! Ei enää leikkirahaa!

Lastentarhanopettajan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan saatekirje:
https://bit.ly/2H8hYit

Lastentarhanopettajan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan palkankorotusesityksen ohjeistus:
https://bit.ly/2HoAgLF

Lastentarhanopettajan palkankorotusesitys (kunnallinen):
https://bit.ly/2qDzyjJ

Lastentarhanopettajan palkankorotusesitys (yksityinen):
https://bit.ly/2J5kFxz

Varhaiskasvatuksen erityisopettajan palkankorotusesitys:
https://bit.ly/2Haqygg

Lastentarhanopettajan suunnitteluaika muuttuu SAK-ajaksi

Toukokuusta 2018 lähtien lastentarhanopettajan työaikaan sisältyy SAK-aika. SAK-lyhenne tulee sanoista suunnittelu, arviointi ja kehittäminen. SAK-aika tulee olemaan 13% (= n. 5h) opettajan työajasta, ja se tulee käyttää lapsiryhmän ulkopuoliseen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvatustyön suunnitteluun, arviointi- ja kehittämistehtäviin sekä esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen. Jatkossa puhutaan ei siis opettajan SAK-ajasta, ei suunnitteluajasta.

Tiivistelmä SAK-ajan käytöstä:

– Prosenttiosuus koskettaa pelkästään opettajan omaa suunnittelua ja suunnitelmien laatimista
– Osa työajasta voidaan käyttää esimiehen tarkempien ohjeiden mukaan työpaikan ulkopuolella.
– Voidaan tehdä työpaikalla vain, jos on siihen sopivat tilat, välineet ja työrauha
– Tämän lisäksi on kulloinkin varattava riittävä aika lasten vanhempien tapaamisiin sekä
moniammatilliseen- ja asiantuntijayhteistyöhön
Tiimipalaverit eivät ole suunnitteluaikaa

HOX! SAK-aikaa ei tule toteuttaa esiopetusajan päällä.

Opettajaa suositellaan kirjaamaan ylös oma SAK-aikansa, jotta hän pystyy osoittamaan, miten ajan käyttää ja miten se riittää työhön sisältyvien SAK-tehtävien toteuttamiseen.

 

 

Lastareiden työelämäyhteistyöorganisaatio, OAJ:n Oulun paikallisyhdistys, on julkaissut kannanoton SAK-ajasta:

 

UUDEN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MUKAISET LASTENTARHANOPETTAJIEN SUUNNITTELU-, ARVIOINTI- JA KEHITTÄMISAJAN MUUTOKSET JA PAIKALLINEN OHJEISTUS OULUN KAUPUNGISSA
1.5.2018 voimaan tulevan työ-ja virkaehtosopimuksen mukaan lastentarhanopettajan viikkotyöajasta (38h45 min.) vähintään 13 % eli 5h varataan lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin. Suunnitteluajan käyttö tulee ohjeistaa paikallisesti yhtenäisten käytäntöjen varmistamiseksi. Pyydämme, että työnantajan ohjeistuksessa otetaan huomioon seuraavat suunnittelu, – arviointi- ja kehittämisajan muutosta koskevat sovellusohjeet.

1. Suunnittelu-, arviointi ja kehittämisaika (SAK-aika) varataan yksikön sekä oman lapsiryhmän pedagogisen toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen sekä toiminnan valmisteluun. Lisäksi lastentarhanopettajan moniammatilliseen yhteistyöhön käytettävä työaika tulee varata SAK-ajan lisäksi.

2. Kun lastentarhanopettaja tekee virkaehtosopimuksen mukaisia, SAK-aikaan liittyviä tehtäviä lapsiryhmän ulkopuolella, hän ei voi olla samanaikaisesti vastuussa lapsiryhmästä. Tästä syystä on tarkoituksenmukaista, että työaika sijoitetaan ennen tai jälkeen lapsiryhmässä tehtävää työaikaa.

3. Osa suunnitteluajasta voidaan sopimuksen mukaan tehdä työpaikan ulkopuolella. Suunnitteluaika merkittävä työvuorolistoihin siten, että tämä on tosiasiallisesti mahdollista. Työpaikan ulkopuolella tehtävän työn määrä sovitaan esimiehen kanssa.

4. Mikäli osa suunnitteluajasta toteutetaan työpaikalla esimiehen kanssa sovittavalla tavalla, tulee työnantajan huolehtia siitä, että työn tekemistä varten on osoitettu asianmukaiset työtilat ja välineet.

5. Lastentarhanopettajien, päiväkodinjohtajien ja varhaiserityisopettajien työaikaa koskevat määräykset ovat voimassa myös kesällä. Tämä tulee huomioida ohjeita laadittaessa.

Lisäksi toteamme, että päiväkodinjohtajan, lastentarhanopettajan ja varhaiserityisopettajan työaikaa koskevista erityismääräyksistä (KVTES/liite 5) on hyvä olla kunnan yhteiset soveltamisohjeet. Esitämme, että ne tehdään yhdessä OAJ:n ja työnantajan kesken.

 

 

 

SOOLin julkilausuma uudesta varhaiskasvatuslaista

16.3.2018

Varhaiskasvatuslain kokonaisuudistus ottaa tärkeitä askelia koko alan kehittämisen puolesta

Luonnos uudeksi varhaiskasvatuslaiksi tuo tervetulleita muutoksia päiväkodin henkilöstörakenteeseen, henkilöstön ammattinimikkeisiin ja kelpoisuusvaatimuksiin, toteavat Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ja lastentarhanopettajaksi opiskelevien ainejärjestöt.

JULKILAUSUMA

Varhaiskasvatusalan palkkaus ja työn vaativuus ovat olleet viime aikoina paljon otsikoissa. Vähemmälle mediahuomiolle on jäänyt alaan suuresti vaikuttava varhaiskasvatuslain kokonaisuudistus, jonka luonnos on saapunut lausuntokierrokselle. Lakiuudistuksen luonnos on erinomainen askel oikeaan suuntaan varhaiskasvatuksen kehittämisessä, mutta työtä kuitenkin vielä on.

Tähän asti lastentarhanopettajan kelpoisuuden ovat saaneet varhaiskasvatukseen erikoistuneet sosionomit sekä varhaiskasvatukseen erikoistuneet kasvatustieteiden kandidaatit. Uuden varhaiskasvatuslain myötä lastentarhanopettajia ei olisi enää lainkaan, vaan lastentarhanopettajan ammattinimike jakautuisi kahteen uuteen nimikkeeseen: varhaiskasvatuksen opettajiin ja varhaiskasvatuksen sosionomeihin. Ammattinimikkeiden erottaminen koulutustaustan mukaan on kauan odotettu ja tarpeellinen muutos. Erottamalla ammattinimikkeet koulutustaustan mukaan tunnustetaan kentällä toimivien asiantuntijoiden erityisosaaminen.

Lakiluonnoksessa esitellään myös muutos henkilöstörakenteeseen, jossa päiväkotien henkilöstö tulee koostumaan valtaosin varhaiskasvatuksen opettajista, sosionomeista ja lastenhoitajista. Vuoteen 2030 mennessä päiväkotien henkilöstön täytyy olla rakentunut siten, että ⅔ on varhaiskasvatuksen opettajia tai sosionomeja, kuitenkin siten, että vähintään kolmannes on varhaiskasvatuksen opettajia. Lisäksi esitetään maisterin tutkintoa vaatimukseksi päiväkodin johtajan tehtävään. Siirtymäajan pituus (12 vuotta) näissä muutoksissa herättää kuitenkin kysymyksiä. Ehdotetussa muodossa siirtymä on hidasta. Jopa 80 prosenttia henkilökunnasta on nykyään sosionomeja tai lastenhoitajia, mikä on kaukana lain tavoitteista. Lakiin tulee lisätä kunnille velvoite korjata henkilöstörakennetta välittömästi lain astuessa voimaan. Sekä henkilöstörakenteen, että päiväkodin johtajien tutkintovaatimusten muutoksiin tulee tarttua luontaisen siirtymän kautta: poistuvan henkilöstön tilalle tulee palkata aina vapautu pätevä henkilö, kunnes lain tavoitteet on saavutettu.

Pitkän aikavälin tavoitteena tulee olla ylempi korkeakoulututkinto myös varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään. Tämä vaatimus on Suomessa yleisesti käytössä muilla opettajilla. Lastentarhanopettajat ovat olleet tässä kummallinen poikkeus alemman korkeakoulututkinnon vaatimuksellaan. Varhaislapsuudessa ihminen käy läpi elämänsä kannalta merkityksellisimpiä kehityksen vaiheita. On ehdottoman tärkeää, että varhaisvuosien laadukas kasvatus- ja opetustyö pystytään takaamaan.  Yliopistoille tulee tarjota rahoitus mahdollistaa laadukas koulutus myös tulevaisuudessa nykyisen määräaikaisen lisärahoituksen jälkeen. Lain mukaisiin tavoitteisiin ei päästä, jos työntekijöihin ei ole varaa panostaa.

Lakiluonnos toteaa seuraavaa varhaiskasvatuksen määritelmästä: ”Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka.” Määritelmä on suppea ja pedagoginen varhaiskasvatus tulisi määritellä tarkemmin, miten, kuka ja missä varhaiskasvatusta toteutetaan. Esimerkiksi perhepäivähoito ei vastaa päiväkodin asiantuntijoiden toteuttamaa varhaiskasvatusta.

Lakiehdotuksessa ei juurikaan ole säädöksiä lapsen tuen järjestämisestä. Opetus- ja kulttuuriministeriö onkin ilmoittanut perustavansa työryhmän valmistelemaan varhaiskasvatuksen tuen järjestämistä koskevaa osaa lainsäädännöstä. Työryhmän tehtävänä on varmistaa, että lainsäädännössä tuodaan esiin tuen tarpeiden järjestämisen hallinnollinen kehys, joka huomioi varhaiskasvatuksen tarpeet. Tuen vaikuttavuus on korkeimmillaan varhaisvuosina (esim. Doyle, Harmon, Heckman & Tremblay 2009), ja sen vuoksi lapsen tuen tarve tulee huomioida riittävin resurssein varhaislapsuudessa.

Tiivistäen voidaan todeta, että luonnos uudeksi varhaiskasvatuslaiksi tuo tervetulleita muutoksia päiväkodin henkilöstörakenteeseen, henkilöstön ammattinimikkeisiin ja kelpoisuusvaatimuksiin sekä kommunikaatioon kodin ja päiväkodin välillä. Joitakin täsmennyksiä valveutunut lukija kuitenkin jää kaipaamaan. Erityisesti pitkät siirtymäajat henkilöstörakennetta ja kelpoisuusvaatimuksia koskevissa muutoksissa eivät vakuuta perusteluillaan. Olisi syytä määritellä tarkemmin kunnilta edellytettävät toimintatavat näiden muutosten käytännön toteutuksen suhteen. Tarkennusta vaatii myös varhaiskasvatuksen määritelmä, minkä lisäksi lakiin tulee luoda kokonaisuudessaan varhaiskasvatukseen sopivat tuen hallinnolliset kehykset. Olemme tässä julkilausumassa tarjonneet joitakin konkreettisia ehdotuksia näiden ongelmakohtien korjaamiseksi ja nämä ehdotukset on välitetty lausuntona myös opetusministeriölle.

Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry
Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL
Ebe ry
ITU ry
Varkaat ry
Lastarit ry
Lastopet ry
Sulo ry

Kannanotto rasismia, kiusaamista, häirintää ja uhkailua vastaan

Kannanotto rasismia, kiusaamista, häirintää ja uhkailua vastaan

 

Oulun yliopistolla esiintyy yhä enemmän rasismia, kiusaamista, häirintää ja haukkumista. Tätä tapahtuu etenkin sosiaalisessa mediassa, mutta myös kasvotusten. Opiskelijajärjestöt tuomitsevat jyrkästi kaikenlaisen syrjinnän ja rikollisen toiminnan. Sananvapauden piiriin eivät kuulu vihapuhe, laittomat uhkaukset tai ihmisten eriarvoistaminen.

 

Inhimillisiin arvoihin kuuluu muiden kunnioittaminen. Kannustamme kaikkia asialliseen, rakentavaan keskusteluun ja terveeseen kyseenalaistamiseen. Vapaus avoimeen keskusteluun tuo kuitenkin mukanaan vastuun kunnioittaa kaikkia keskustelun osapuolia. Jokaisella tiedeyhteisön jäsenellä on myös osaltaan vastuu taata kaikille turvallinen opiskelu- ja työskentely-ympäristö. Allekirjoittaneet myös vetoavat muihin yliopiston kiltoihin ja harrastejärjestöihin, jotta jokainen yliopistoyhteisön jäsen voisi tuntea olonsa hyväksi ja turvalliseksi yliopistolla.

 

Jopa kuudesosa opiskelijoista on kokenut syrjintää yliopistolla, ja monet kokevat, ettei yliopisto ole tiedottanut tarpeeksi mahdollisuuksista saada apua kiusaamistilanteissa. Aina, jos koet tai havaitset syrjimistä tai häirintää, ota yhteys OYY:an, häirintäyhdyshenkilöihin, oman ainejärjestösi hallituslaiseen tai opetushenkilökuntaan.

 

Syrjiminen, uhkailu tai häirintä eivät kuulu mihinkään yhteisöön.

Jokaisella on oikeus turvalliseen opiskeluaikaan.

Kuuntele, kunnioita ja keskustele.

 

Communica ry
Gieku ry
Index ry
Kultu ry
Lastarit ry
Oulun yliopiston Humanistinen Kilta ry
Suma ry
Tiima ry
Timppa ry
Verba ry

Mitä lastentarhanopettaja tekee työkseen?

Eräs lastari kertoo, millainen on hänen tavallinen työpäivänsä lastentarhanopettajana.

Tässä kooste maaliskuisesta torstaista:

Klo 7.57

Saavun lapsiryhmään. Toivotan hyvät huomenet työkavereille ja lapsille. Aamuhalit ja käsien pesulle. Aamupala on alkamaisillaan.

Klo 8.15

Istun erään erityislapsen vieressä ja avustan hänen syömistään kuvakorttien ja tukiviittomien avulla.

Ensin aamupala, sitten leikki. Maistaa puuroa. Juoda maitoa. Lopuksi pastilli ja pyyhitään suu.

Osa lapsista on jo syönyt. Ohjaan heidät leikkimään.

Klo 8.26

Aamupala on syöty. Teen ruokatilauksen päivän lounaalle ja välipalalle.

Klo 8.40

Rakennamme lasten kanssa laivan matoista ja penkeistä. Pöydän alla on ruuma.

”Tämä ois merirosvolaiva! Ja nyt nämä seilais keskellä merta. Lattia on merta eli siinä ei voi seistä. Mää oon laivakissa ja tämä osaa uida. Katoppa. Se ois tän laivakissan omistaja.”

Syntyy riita siitä, kuka saa olla laivan kapteeni. Kerron, että laivan miehistöön tarvitaan myös muita tärkeitä henkilöitä: muonittaja, perämies ja tähystäjä. Sekä tietysti laivakissa! Nyt kaikille on mieluisa rooli. Sovitaan, että tässä laivassa voi olla tarvittaessa kolmekin kapteenia.

Klo 9.10

Aamupiirin aika. Jokainen on omalla nimikoidulla paikallaan.

”Hyvää huomenta, lapset!”

”Hyvää huomenta!”

Seinälle on askarreltu kartongista suuri dinosaurus. Ympärillä on erivärisiä munia, joissa lukee lapsien nimiä. Dinosauruksen pesään laitetaan niiden lasten munat, jotka ovat tänään paikalla.

Seinällä on myös kuvitettu taulu, josta näkee päiväjärjestyksen. Tänään pelataan dinosaurusbingoa ja sitten ulkoillaan. Lounaaksi on hernekeittoa, välipalaksi kiisseliä.

Klo 9.16

Jakaannumme pienryhmiin, joissa pelaamme dinosaurusbingoa. Dinosaurukset kiinnostavat kovasti lapsia; siksi ne ovat läsnä myös opetustilanteissa.

Pelaamisen ohessa ratkon yhteensä kahdeksan erimielisyyttä ja mielipahaa siitä, kuka voitti ja kuka ei. Ei haittaa, vaikka joskus häviääkin. Tärkeintä on reilu peli!

Klo 9.50

Ulkoiluun siirtyminen on porrastettu, jotta se sujuisi mahdollisimman jouhevasti. Pukemistilanteessa etsimme kadonnutta villasukkaa ja harjoittelemme kaulahuivin solmimista.

Sitten leikkimään.

Ulkoilun aikana keskustelemme muun muassa siitä, ettei saa ottaa ilman lupaa toisen lumilapiota. Punaisella lapiolla kaivaa varmasti yhtä hyvin kuin vihreälläkin.

Joku näkee taivaalla lentokoneen! Minneköhän se on matkalla? Päiväkodin ohi ajoi myös kuorma-auto. Tänään on paljon mielenkiintoista nähtävää.

Klo 10.27

Päiväkodinjohtaja soittaa. Huomenna ryhmääni tulee sijainen sairastuneelle työkaverilleni.

 

Klo 10.55

Riisun pienten punaposkien kanssa ulkovaatteita. Jokainen lapsi osaa ripustaa oman pipon ja hanskat nimikoidulla pyykkipojalla kuivauskaappiin.

Klo 11.04

Päiväpiirin aika. Katsomme kalenterista viikonpäivän ja kuukauden. Torstai ja maaliskuu. Kohta onkin jo pääsiäinen!

”Aika monta noitaa, hiipi aivan hiljaa, rappusissa tirskuen.

Aika monta noitaa, hiipi aivan hiljaa, luokse ovikellojen…”

Leikimme kim-leikkiä erivärisillä pääsiäismunilla.

Klo 11.20

Syömme lasten kanssa lounasta. Keskustelemme siitä, miltä avaruudessa näyttää. Ja miksi jänikset ovat kesällä ruskeita ja talvella valkoisia. Ja kumpi voittaisi juoksukilpailun: tiikeri vai leijona?

Klo 12.00

Päivälepo alkaa. Peittelen jokaisen lapsen vuorotellen omiin sänkyihinsä. Työkaverini alkaa lukea satua Kaunotar ja hirviö.

Klo 12.15

Päivälevon aikana suunnittelen seuraavan viikon toimintaa: Varaan kirjastoon satutunnin. Teen muutaman dinosaurusaiheisen lorukortin. Ja lopuksi etsin kaapeista valmiiksi ainekset tiedetuokiolle – etikkatulivuoreen!

Klo 13.00

Palaveri, jossa suunnitellaan päiväkodin kesäpäivystystä. Samalla käyn kahvitauolla.

Klo 13.30

Palaverista tullessa tuon välipalan lapsiryhmään.

Klo 13.35

Keskustelen varhaiserityisopettajan kanssa ryhmäni erityislasten tuentarpeesta. Mietimme, millaisilla pedagogisilla toimilla ryhmässäni voisi harjoitella tunnetaitoja.

Puhun puhelimessa opiskelijan kanssa, joka on tulossa ryhmääni työharjoitteluun. Sovimme hänen harjoittelunsa käytänteistä.

Klo 14.00

Luen työsähköpostit.

Klo 14.10

Päivälepohuone muuttuu polttopalloareenaksi! Lapset ovat riemuissaan, melutasosta täytyy välillä muistuttaa.

Klo 14.25

Juomatauko.

Klo 14.50

Kaikki ovat väsyneitä hyppimisestä ja pallon väistelystä. Nyt on mukava rauhoittua ja lukea kirjaa.

Klo 15.30

Työpäivä päättyy! Toivotan heipat lapsille ja työkavereille. Huomenna taas nähdään :)

Kaiken näkyvän ja konkreettisen toiminnan lisäksi työpäivääni sisältyy paljon ”näkymätöntä” työtä. Se näkyy esimerkiksi kaikissa niissä lukuisissa vuorovaikutustilanteissa, joihin päivän aikana osallistun: Tuen sanavalinnoilla, eleillä ja ilmaisullani lasten sosiaalista, emotionaalista, kongitiivista, motorista ja kielellistä osaamista. Teen arjen tilanteissa jatkuvaa havainnointia, jonka pohjalta suunnittelen toimintaa. Tavoitteenani on, että pedagogiikka on läsnä kaikissa arjen tilanteissa. Arjen tulee olla sellainen, että se vastaa juuri ryhmäni lasten yksilöllisiin tarpeisiin ja tukee heidän osallisuuttaan.

Olen myös vuorovaikutuksessa vanhempien kanssa, jolloin tavanomaisesti sanoitan heidän lapsensa kehitystä, tuon esille niiden pienten arkisten tilanteiden merkityksellisyyttä ja tuen heidän lapsensa oikeuksia haastavissakin tilanteissa. Tiimini pedagogisena johtajana pyrin korostamaan työtiimissäni pedagogisia kasvatusmenetelmiä, puhun niiden tärkeydestä ja herätän keskustelua esimerkiksi ammattifilosofisista aiheista. Koen, että jossain määrin teen tätä kaikkea joka päivä. Ja juuri tämä näkymätön työ korostaa käytännön työssä  sitä ammatillista osaamistani ja pedagogista asiantuntijuuttani.

Miten sinä kuvailisit tavallista työpäivääsi lastentarhanopettajana?