Lapsuutta tutkimassa

Yliopistollamme järjestettiin toukokuussa iso kansainvälinen lapsuudentutkimuksen seminaari, ”Values of Childhood and Childhood Studies”. Kolme päivää kestäneeseen konferenssiin osallistui ihmisiä noin kahdestakymmenestä eri maasta. Meillä opiskelijoilla oli mahdollisuus päästä mukaan konferenssin järjestelytiimiin konferenssiavustajina, ja oli mukava huomata että varhaiskasvatuksen opiskelijoita oli mukana useita! Opiskelijoita oli myös psykologian, logopedian ja kulttuuriantropologian puolelta, mutta avustajille työuniformuksi jaetut pinkit T-paidat sopivat parhaiten tietenkin meille vakalaisille :)

Kuva

On hienoa, että opiskelun ohella voi saada kokemusta konferenssin järjestämisestä. Avustajana toimimimsesta sai myös, aktiivisuudesta riippuen, yhdestä viiteen opintopistettä sekä työtodistuksen. Ehdoton bonus oli kuitenkin se, että pääsi työn ohella kuulemaan erilaisia kiinnostavia ja innostavia luentoja! Itselleni avautui lapsuudentutkimuksen kenttä aivan uudella tapaa, jo konferenssiohjelmaa selatessa. Helposti omana alan tutkimusta seuratessa ”lokeroituu” lukemaan tietyn tyyppisiä (ehkä omaan kandiin tai graduun liittyviä) tutkimuksia eikä huomaakaan, miten monen eri tieteenalan näkökulmasta lapsuutta voi tarkastella. Konferenssiin osallistuneiden tutkijoiden näkökulmia lapsuuteen olivat kasvatustieteen lisäksi mm. arkeologia, sosiologia, historia. Luentoja pidettiin esimerkiksi lapsuudentutkimuksen arvoista ja etiikasta, lasten monikielisyydestä, lasten osallisuudesta ja Afrikkalaisesta lapsuuden käsitteestä.

Konferenssin pääteema jakautui kolmee alateemaan: lapsuudentutkimuksen arvopohja, lasten arvot ja lapsuuden arvot. Lapsuudentutkimuksen arvopohjalla tarkoitetaan mm. tutkimuksen metodologiaan ja tutkimusetiikkaan liittyviä arvoja, jotka ohjaavat tutkijaa tämän työssä. Lasten arvoista puhuttaessa tarkastellaan lasten käsityksiä maailmasta ja moraalista ja sitä, miten niitä on mahdollista tutkia. Lapsuuden arvot taas tarkoittavat sitä, miten lapsuuteen suhtaudutaan ja miten sitä arvostetaan ja arvotetaan eri yhteiskunnissa ja eri aikoina. Mielenkiintoisia näkökulmia, joita jokaisen lapsia tai lapsuutta tutkivan kannattaa miettiä!

Toivottavasti myös tulevissa seminaareissa nähdään varhaiskasvatuksen opiskelijoita auttamassa, itse voin ainakin suositella lämpimästi mukaan lähtemistä – verkostoitumisen, työkokemuksen ja opintopisteiden lisäksi mukaan saattaa tarttua jopa innostus tutkijan uraan!

Terv. Laura (Lastareiden kv- ja keke-vastaava)

ps. lisää konferenssista ja lapsuudentutkimuksesta voi lukea täältä: http://childhood2014.wordpress.com/